Lääkäri Olli-Pekka Säde katselee potilastaan tietokoneen näytöltä vanhusten hoivakodissa Neuvottoman kylässä Haminassa. Muuraskodin etähoitopisteessa kamera on päällä ja tutkimus käynnissä.
Kaupungin vanhustyön lääkärinä toimiva Säde istuu omassa vastaanottohuoneessaan terveysasemalla kymmenen kilometrin päässä kaupungin keskustan tuntumassa.
Tällä kertaa on kyse kämmenselässä olevasta iho-ongelmasta, joka on vaivannut eilisestä lähtien.
– Onnistuuko saksiliike? kysyy lääkäri tietokoneen ruudulla.
– Onnistuu, vastaa potilas ja heiluttelee sormiaan.
– Taitaa riittää, että seurataan tilannetta? ehdottaa lääkäri. Potilas on tyytyväinen ratkaisuun.
Digitalisaation aikaa eletään ja tämä on nykypäivää.
Anna-Mari Rantanen
Tällä kertaa kyseessä on harjoitustilanne. Potilaan tuolilla istuu sairaanhoitaja Päivi Tylli. Tyllin kollega, sairaanhoitaja Anna-Mari Rantanen puolestaan on videokameran takana ja zoomailee hd-tasoista kuvaa hoidettavan kädestä niin lähelle kuin mahdollista.
Tällaisia tilanteita Muuraskodissa, yhdessä viidestä kaupungin hoivakodeista on harjoiteltu heinäkuusta lähtien.
– Akuuteissa silmä- tai korvatulehduksissa olemme saaneet välittömästi yhteyden lääkäriin. Ei tarvitse viedä asukkaita terveysasemalle, kun pystytään paikan päällä tekemään tutkimukset. Digitalisaation aikaa eletään ja tämä on nykypäivää, kuvailee kokemuksia sairaanhoitaja Anna-Mari Rantanen.
Videokuvan laatu yllätti
25 hengen asukkaan muistisairaiden hoivakodissa on ollut etälääkärille aika ajoin kysyntää. Vanhustyön lääkäri Olli-Pekka Säde on “vieraillut” tietokoneen näytöllä Muuraskodin etähoitopisteessä kymmenkunta kertaa. Fyysisesti Säde käy hoivakodissa paikalla kerran kuukaudessa.
– On ollut todellinen yllätys, että esimerkiksi korvan tai ihon tutkiminen on digitaalisilla apuvälineillä mielestäni helpompaa ja tarkempaa kuin aiemmin käytössä olleilla mekaanisilla välineillä. Korkealaatuinen videokuva antaa suuremman ja tarkemman kuvan kuin vaikkapa suurennuslasi, vertaa Säde.
Haminan kokeilussa lääkäri voi etäyhteydellä tarvittaessa myös kuunnella sydän-, keuhko- tai suolistoääniä.
Vanhusten etälääkärinä toimiminen on Säteelle vain yksi rooli. Mies työskentelee myös terveyskeskuslääkärinä, on välillä mukana opiskelijaterveydenhuollossa sekä vastaa nuorten miesten kutsuntatarkastuksista Haminassa.
Etälääkäreitä myös apteekeissa
Haminan etälääkärikokeilu on yksi esimerkki digitalisoituvasta terveydenhoidosta. Digitaalisten lääkäripalvelujen vähittäinen tulo terveydenhoitoon näkyy myös apteekeissa.
Keväällä noin 15 apteekin ketju aloitti videolääkärin palvelujen tarjoamisen tiloissaan. Palvelusta vastaa Helsingin keskustassa toimiva Doctagon, jonka lääkärit ovat apteekeissa tavattavissa päivisin 15 minuutin sisällä ilman ajanvarausta. Ketjun apteekit sijaitsevat pääasiassa pienissä tai keskisuurissa kunnissa ja kaupungeissa.
Yksi apteekeista on runsaan viiden tuhannen asukkaan taajamassa Inkeroisissa Kouvolassa. Apteekki sijaitsee vanhoissa säästöpankin tiloissa, videovastaanotto puolestaan on rakennettu entiseen pankkiautomaatin koppiin, jonka asiakas saa halutessaan lukkoon.
Noin kymmenen neliön suuruisen tilan toisessa päädyssä on työpöytä näyttöpäätteineen ja mikrofoneineen. Vastakkaisessa nurkassa on lavuaari ja seinustalla sänky, johon asiakas vointinsa mukaan voi tarvittaessa käydä lepäämään.
– Tyypillisin tilanne, jossa lääkärin vastaanottoa on meillä käytetty on akuutti silmätulehdus, johon ilman reseptiä ei ole lääkkeitä, kertoo apteekkari Tanja Oksman.
– Silloin saatetaan kysyä asiakkaalta haluaisiko hän tavata lääkärin videon välityksellä. Lääkäri voi määrätä lääkkeet tai suositella varsinaiselle vastaanotolle menoa, lisää Oksman.
Apteekin henkilökunta avustaa yhteyden saamisessa lääkäriin.
– Pääperiaate on, että asiakas on yksin lääkärin kanssa videoyhteydessä, apteekin henkilökunta odottaa ulkopuolella. Tietenkin jos asiakas tuntee tarvitsevansa apua, niin autamme. Olemme salassapitovelvollisia, selventää Oksman.
Inkeroisten apteekin videolääkärin vastaanotto ei ole suurta ryntäystä toistaiseksi aiheuttanut, kävijöitä on ollut kourallinen.
– Ehkä epäillään sitä, millaisia vaivoja lääkäri voi videokuvan välityksellä hoitaa. Toisaalta maksukin voi olla kynnys, myöntää apteekkari Tanja Oksman.
Videolääkärin kanssa asioiminen apteekissa maksaa 39 euroa kerralta.
Vielä melko harvinaista
Etälääkärit eivät kuitenkaan vielä tavoita suuria massoja.
Suomen Lääkäriliiton, Suomen Apteekkariliiton sekä Lääketietokeskuksen lokakuun alussa julkistaman tutkimuksen mukaan vain neljä prosenttia suomalaisista on toistaiseksi käyttänyt etälääkäripalveluja.
Kaikki lääkäritkään eivät vielä työssään etäpalveluja tarjoa.
Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Aalto yliopisto ja Oulun yliopisto toteuttivat kuluvan vuoden keväällä tutkimuksen, jossa selvitettiin potilastietojärjestelmien käyttöä lääkäreiden työvälineinä. Samassa yhteydessä lääkäreiltä kysyttiin etävastaanottojen osuutta päätyössä.
En ole mikään teknologiafriikki.
Olli-Pekka Säde
Virallisia tuloksia tutkimuksesta ei vielä ole julkistettu, mutta ennakkotietojen mukaan lääkäreistä noin joka kymmenes ilmoittaa tarjoavansa etävastaanottoja runsaasti. Loput tarjoavat etäpalveluja vähän tai ei lainkaan.
Kyselyyn vastasi runsaat 4000 lääkäriä. Etävastaanotolla kyselyssä tarkoitettiin videoyhteyden lisäksi muun muassa puhelimitse tai chatilla tapahtuvaa yhteydenpitoa potilaan kanssa.
Etälääkäritoiminnan viimeaikaisesta kehityksestä on hiljattain kertonut myös Lääkärilehti elokuussa ja syyskuussa.
Lääkärin etävastaanotot pilkahdus tulevaisuudesta
Haminan Muuraskodin asukkaat ja omaiset ovat suhtautuneet etälääkärikokeiluun neutraalisti. Esimies Minna Rantalan mukaan palautetta on toistaiseksi tullut varsin vähän.
– Sellaista asiallista ihmettelyä, kuvailee Rantala.
Nyt on otettu vasta ensiaskeleita.
Asta Saario
– Olemme painottaneet asukkaille ja heidän omaisilleen, että kyseessä on kokeilu. Se on osa lääkäripalveluja, joita saamme Muuraskotiin edelleenkin fyysisesti kerran kuussa.
Haminassa etälääkärikokeilua halutaan jatkossa laajentaa myös muualle terveydenhuoltoon. Käytännössä laajennus tulee ajankohtaiseksi ensi vuonna.
– Päätöksiä laajentamisesta ei vielä ole tehty, mutta mielellään haluamme lisää kokemuksia, koska nyt on otettu vasta ensiaskeleita, sanoo kaupungin terveyspalveluiden päällikkö Asta Saario.
Lääkärinä kokeilussa mukana oleva kaupungin vanhustyön lääkäri Olli-Pekka Säde sanoo, että terveydenhoidon digitalisoitumiselle on myös jarruttavia tekijöitä. Niitä Säde sanoo löytäneensä myös itsestään.
– Teknologian vieroksunta on yksi syy. Itse olen päässyt siitä yli vasta tämän projektin aikana. Silti en ole mikään teknologiafriikki.
Olli-Pekka Säde uskoo, että terveydenhoidon digitalisoituminen on joka tapauksessa edessä.
– Nyt se on pilkahdus tulevaisuudesta. Ollaan tekemisissä asian kanssa, joka on arkipäivää laajemminkin 5-10 vuoden kuluttua.