Ruotsin Karoliininen instituutti romutti joitakin vuosia sitten käsityksen "terveestä lihavasta" eli siitä, että lihavuudesta huolimatta ihminen voi olla täysin terve.
– ”Terve lihava” -tutkimusten tulokset ovat melko ristiriitaisia. Meillä on keskuudessamme lihavia terveestä monisairaaseen. Sairastumisriskiin vaikuttavat lihavuuden ohella ihmisen elämäntavat ja geneettinen perimä, kertoo professori Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopistosta.
Suomalaisista viidesosa on lihavia. Lihavaksi ihminen luokitellaan THL:n mukaan, jos hänen painoindeksinsä on oli 30. Aamu-tv:ssä vierailleen Pietiläisen mukaan lihavuuden hoitoon on tähän mennessä tarjottu hyvin vähän apua, kun omat rahkeet laihduttamiseen eivät riitä.
– Lihavuuden perushoito on jäänyt vähäiseksi, se vaatisi puolesta vuodesta kokonaiseen vuoteen kestävän hoidon. Perusterveydenhuollossa resurssien irrottaminen tähän on haastavaa, koska ne tarvitaan useimmiten akuuttien sairauksien hoitoon.
Terveyskeskuksiin on perustettu elintapahoihin keskittyviä hoitoryhmiä ja HUS:issa on avuksi tilanteeseen kehitetty kevyt, helppo digitaalinen hoitopolku.
– Lihavuuden hoidossa tarvitaan kuitenkin edelleen potilaan tapaamista kasvotusten, ja lihavuuden hoito onkin jäänyt harvojen oikeudeksi.
Uudet reseptilääkkeet eivät ole edullinen ratkaisu
Vastikään Suomessa on saatu uusi reseptilääke markkinoille lihavuuden hoitoon, Pietiläinen kuitenkin pelkää, että uusien lääkkeiden käyttöaktiivisuus riippuu niiden hinnasta.
– Luultavasti näihin lääkkeisiin ei ainakaan aluksi tule Kela-korvattavuutta, joka on minusta harmi, koska tilanne on vakava ja lihavuuden hoitoon pitäisi saada hoidollisesti tukea myös Kelasta.
Yliopiston apteekista kerrottiin, että näistä lääkkeistä naltreksonia ja bupropionia sisältävän Mysimban hinta on reilun euron tabletilta. Tällä hetkellä lääke on tilapäisesti loppu toimittajalta, eikä toistaiseksi ole tiedossa, milloin sitä jälleen on saatavilla.
Toista Pietiläisen mainitsemaa liraglutidia sisältävää Saxenda-nimistä tablettilääkettä ei vielä löydy Yliopiston apteekin lääkelistoilta. Molemmat lääkkeet vaikuttavat ruokahalua hillitsevästi.
"Lihavuuden hoito pitäsi saada hoitotakuun piiriin"
Pietiläinen toivoo, että lihavuuden hoitoon tulisi jatkossa sote-uudistuksen myötä hoitotakuu.
– Toistaiseksi hoidon saatavuus on ollut liikaa arpapeliä. Viranomaisten pitäisi varmistaa, että hoitoa on tasa-arvoisesti saatavilla kaikkialla Suomessa, Pietiläinen sanoo.
Laihduttamista auttavilla pussijauhehoidoilla paino voidaan saada laskemaan nopeastikin, mutta niiden pitkäaikainen käyttö ilman lääkärin valvontaa voi Pietiläisen mukaan johtaa lihaskatoon.
– Pelkkien pussien käyttö ei riitä, oheen tarvitaan kasviksia ja proteiineja. Vaarana on myös perusaineenvaihduntatason laskiessa, että ihminen lihoo uudelleen nopeasti laihdutusta edeltävälle tasolle. Kun kehon koostumus onkin enemmän rasvaa ja vähemmän lihasta, matalan painon ylläpitäminen on entistä hankalampaa.
Lihavuuden leikkaushoito on Pietiläisen mukaan tehokkain ja sen hoitotulos pysyvin.
– Lihavuusepidemiaa sillä ei kuitenkaan ratkaista, koska se ei sovellu kaikille, eivätkä kaikki sitä edes halua, mutta se on erittäin tärkeä erikoissairaanhoidollinen toimenpide, kun kyse on vaikeasta lihavuudesta, Pietiläinen toteaa.