Tutkimukseen on kutsuttu ja kutsutaan vielä marraskuun aikana satunnaisotannalla yli 10 000 suomalaista eri puolilta maata. Yksi osallistujista on hiljattain eläköitynyt kuopiolainen Hannu Valtonen. Hän punnertaa Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitoksen kuntosalilla Pirjo Komulaisen opastuksella.
– Tässä läähätetään hyvän asian eteen. Idea on hyvä ja tutkimuksen pitäisi olla kaikille pakollinen, hän nauraa.
– En ole mikään himoliikkuja, mutta vaimon kanssa kotonakin treenataan ja kävelen paljon, Valtonen sanoo.
Hän odottaa innolla keväällä tulevaa palauteraporttia kunnostaan.
– Hyvä, että tiedot tulevat kotiin asti ja kerrotaan, missä mennään.
Kuopiossa tutkimuksen suorittaa Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos.
- Kaikki tiedämme, että liikunnasta saamme lukuisia terveyshyötyjä. Nyt saamme selville, missä kunnossa suomalaiset ovat ja minkä verran he arjessaan liikkuvat, sanoo Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitoksen ylilääkäri Kai Savonen.
Savosen mukaan aiemmin ei ole missään muualla tehty väestötasolla näin laajaa tutkimusta.
Kuopiossa suuhygienistiksi opiskeleva oululainen Helmi Virtanen sanoo lähteneensä hyvillä mielin mukaan tutkimukseen.
– Tämä on hyvin positiivinen kokemus, hyvä on saada tutkittua tietoa omasta liikkumisesta, Virtanen kertoo samalla, kun hänen olkapäidensä liikkuvuutta mitataan osana kuntotutkimusta.
– Kohtuullisen aktiivinen yritän liikunnallisesti olla. Lenkkeilen ja pyöräilen, hiljattain innostuin crossfitistä. Siihen kuuluu lihasvoima-, kestävyys-, nopeus- ja notkeusharjoituksia, Virtanen kertoo liikkumismuodoistaan.
Kuntoa mitataan eri testeillä
Kuntotutkimukseen kuuluu terveydentilaa ja liikuntatottumuksia kartoittava sähköinen kysely, 1-2 tutkimuskäyntiä alueellisessa tutkimuskeskuksessa, joiden aikana otetaan paastoverinäyte, mitataan pituus, paino, vyötärönympärys ja verenpaine.
Fyysistä kuntoa mitataan kolmen testin avulla: hartianseudun liikkuvuus, muunneltu punnerrus ja kuuden minuutin kävelytesti. Lisäksi fyysistä aktiivisuutta, paikallaanoloa ja unta mitataan liikemittarilla viikon ajan.
Yksi tutkimuksen osa-alue on myös selvittää, mitkä tekijät ovat yhteydessä liian vähäiseen liikkumiseen ja onko paljon ja vähän liikkuvien perimässä merkitseviä eroja. Näitä tietoja voidaan myöhemmin mahdollisesti hyödyntää arvioitaessa ihmisen sairastumisriskiä ja myös etsittäessä keinoja sairauksien ennaltaehkäisyyn.
KunnonKartta -väestötutkimus on tarkoitus jatkossa tehdä neljän vuoden välein. Tutkimuksen rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö ja sen toteuttaa yhdessä alueellisten liikuntalääketieteen tutkimuslaitosten kanssa UKK-instituutti.
Artikkelia päivitetty 21.11.2017 klo 7.14, yksi nimi korjattu