Viime viikolla Ylä-Lapissa paljon huomiota saanut tulipallo on pudonnut Inarijärven sijaan järvestä koilliseen Vätsärin erämaahan.
Ursan tulipallotyöryhmän mallinnuksen mukaan meteoroidi eteni Pohjois-Lapin yllä loivasti kohti koillista ja osui palasina maahan erämaassa järvestä koilliseen.
Tulipallon lento kesti 9,5 sekuntia, mikä on yhdistyksen mukaan epätavallisen pitkä aika.
Ursan Taivaanvahti-palveluun saapui ilmiöstä runsaat puoli sataa havaintoa.
Tällaiset määrät ovat harvinaisia
Esko Lyytinen
Tulipallon synnyttänyt asteroidia pienempi kappale eli meteoroidi osui maapallon ilmakehään Suomen Lapin yllä. Kappale taivalsi aluksi noin 13 kilometriä sekunnissa. Se syttyi valoisaksi Ivalon lounaispuolella 91 kilometrin korkeudella ilmakehän kitkan seurauksena.
Ilmassa tapahtui neljä räjähdystä
Ursan laskelmien mukaan kivimeteoriitti oli muutaman sadan kilon kokoinen ja noin puolimetrinen meteoriitti ennen maapalloon törmäämistä.
– Kohteen valoisa lento päättyi huomattavan matalalla, vain noin 20 kilometrin korkeudella Inarijärven koillisen kulman yläpuolella, Ursan tulipalloryhmän matemaatikko Esko Lyytinen kuvailee.
Kirkas valoilmiö syntyi meteoroidin lohkeilusta pienempiin osiin. Lennon aikana kivikappale räjähti Ursan mukaan näyttävästi neljä kertaa. Ne näyttivät maankamaralta etenkin lentoradan alapuolelta sokaisevilta.
Paineaalto oli niinkin voimakas, että se sai ikkunat ja talot tärähtämään ja eräät havaitsijat tunsivat sen kehossaan
Jarmo Moilanen
Monikymmenkertainen äänennopeus aiheutti myös voimakkaan paineaallon.
– Paineaallon lentoreitin alla ja lähellä olleet ihmiset ovat kuulleet sen paineaallon rajuna räjähdyksenkaltaisena pamauksena, Jarmo Moilanen tulipallotyöryhmästä kuvailee harvinaista ilmiötä.
– Paineaalto oli niinkin voimakas, että se sai ikkunat ja talot tärähtämään ja eräät havaitsijat tunsivat sen kehossaan. Pamauksen jälkeen on kuulunut jyrinää. Nämä ovat tyypillisiä ääni-ilmiöitä suurten ja syvälle ilmakehään tunkeutuvien tulipallojen yhteydessä, Moilanen jatkaa ilmiöm kuvailua Ursan tiedotteessa.
Erämaahan päätyi muutamia kymmeniä kiloja kiveä
Ursan tekemän mallinnuksen mukaan on varmaa, että osa materiaalista on päätynyt maanpinnalle asti Vätsärin erämaahan. Suurin osa massasta tuhoutui ilmakehän kitkan vaikutuksesta. Erämaahan on päätynyt Ursan mallinnuksen mukaan useita kymmeniä kiloja.
Ennen osumista maan pinnalle rajähdysten jälkeen sirpaleet ovat pudonneet usean minuutin ajan niin sanottua pimeää lentoa. Sinä aikana tuuli on riepotellut palasia sivuun alkuperäiseltä lentoreitiltä.
– Tällaiset määrät ovat harvinaisia. Yleisempää on, että maanpinnalle tulee vain kymmeniä tai satoja grammoja tai korkeintaan muutamia kiloja, Esko Lyytinen laskee.
Alue on todellista erämaata. Siellä on louhikkoja, järviä ja etupäässä tiettömiä taipaleita
Marko Pekkola
Vätsärin eramaassa on käyty tutkimassa mallinnettua putoamiskohtaa. Suomen, Norjan ja Venäjän rajojen läheinen alue on syrjäinen ja kivinen kolkka.
– Alue on todellista erämaata. Siellä on louhikkoja, järviä ja etupäässä tiettömiä taipaleita. Moottorikelkalla kulkeminen edellyttää Metsähallituksen lupaa, ryhmän jäsen Marko Pekkola kertoo haasteista löytää jäämiä meteoroidista.
Ursan ryhmän jäsenet ovat käyneet alustavasti paikalla tutkimassa olosuhteita. Tarkoitus on järjestää olosuhteiden niin salliessa ensimmäinen etsintä talven aikana. Suurin ongelma etsinnöissä on kaamosaika ja pakkaslumen pöllyäminen.
– Mahdollisten pienimpien meteoriittien lumihankeen jättämät kolot ovat jo peittyneet viiden päivän aikana, Pekkola pävittelee.
Ursa etsii pudonneita sirpaleita enemmän talven jälkeen. He uskovat, että joku monista kivistä löytyy.
klo 12.43 Otsikkoa korjattu ja vaihdettu meteoroidi meteoriitiksi. Meteoriitti on nimitys maahan asti tuleville avaruuden kappaleille.