Artikkeli on yli 7 vuotta vanha

Suomi 100 -näyttelyn Sikamessiaasta tehtiin kirjallinen kysymys – "Jos islamin profeetta kuvattaisiin siaksi, Suomen liput käryäisivät jo jossain"

Kirjallisen kysymyksen allekirjoittaneet kansanedustajat ihmettelevät, miksi jumalanpilkasta tuomittu teos saa olla esillä juhlanäyttelyssä.

Sikamessias
Kuva: Pyry Sarkiola / Yle
  • Satu Krautsuk

Joukko kansanedustajia on laatinut kirjallisen kysymyksen, jossa ihmetellään Sikamessias-teoksen esittelyä itsenäisyyden juhlavuoden näyttelyssä. Heidän mielestään ei ole suotavaa, että Jumalaa pilkkaavaa taideteosta ylläpidetään valtion varoista ja pannaan näytille osin valtion rahoittamaan juhlanäyttelyyn.

Kouvolan taidemuseo Poikilo on Sirpaleita suomalaisuudesta – Suomi 100 vuotta -näyttelyssään asettanut esille turkulaisen Harro Koskisen Sikamessias-teoksen vuodelta 1969. Teos esittää ristille naulittua sikaa, jolla on päänsä ympärillä sädekehä.

– Suomalainen oikeusjärjestelmä suojelee nykyään kiistanalaisenkin tarkoin islamin Allahia ja Muhammedia. Onko standardi toinen, kun on kyse Jeesuksesta? Jos Suomi 100 -näyttelyssä kuvattaisiin islamin profeetta siaksi, Suomen liput käryäisivät jo jossain, ja museonjohtaja ja ministeri pyytelisivät anteeksi, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko.

Muut allekirjoittajat ovat Sari Essayah (kd), Teuvo Hakkarainen (ps), Toimi Kankaanniemi (ps), Antero Laukkanen (kd), Lea Mäkipää (sin), Päivi Räsänen (kd), Harry Wallin (sd) ja Peter Östman (kd).

Korkein oikeus tuomitsi jumalanpilkasta 1970-luvulla

Allekirjoittajien mielestään teos on Jumalaa häpäisevä ja loukkaava.

– Teoksen loukkaavuutta lisää se, että se jäljittelee kristittyjen vainojen yhteydessä ollutta käytäntöä, jossa vainoa harjoittavat muslimit naulitsivat sian ristille ja veivät ristin kristittyjen kokoontumispaikkaan. Kansanryhmien uskontomotivoituneisiin vainoihin ei tulisi Suomessa viitata missään oloissa positiivisessa tai neutraalissa sävyssä, kansanedustajat toteavat.

Heidän mielestään Suomessa on viime vuosina oltu tarkkoja siitä, että islamin pyhänä pitämiä asioita ei saa häpäistä.

– Tätä taustaa vasten on oudoksuttavaa, että Suomen juhlavuoteen viittaava näyttely saa vapaasti pitää esillä teosta, jonka on korkeimmassa oikeudessa todettu häpäisevän kristinuskon Jeesusta.

Taiteilija Harro Koskinen tuomittiin jumalanpilkasta korkeimman oikeuden päätöksellä vuonna 1974. Sikamessias-teoksen omistaa valtion Kansallisgalleria. Teoksen esille paneva museo saa opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää museoiden valtionosuutta.

– Avoin keskustelu uskosta ja elämänkatsomuksista kuuluu yhteiskuntamme perusarvoihin, mutta Jumalan tai pyhien asioiden pilkalla ei keskustelua rakenneta.

Myös kansalaiset paheksuneet

Aiemmin syksyllä joukko kansalaisia keräsi Kouvolassa adressin, jossa vaadittiin teoksen poistamista.

– Ihmiset saavat ilmaista mielipiteensä ja saavat vedota päättäviin elimiin. Ymmärrän, että joidenkin ihmisten vakaumusta tai uskonnollisia tunteita kaikki uskontoa koskevat teokset voivat häiritä tai loukata, Poikilon museonjohtaja Elina Bonelius totesi lokakuussa.

Bonelius itse pitää Sikamessiasta hienona ja taidehistoriallisena teoksena. Häntä teos ei loukkaa.

– Pidän sitä ilmapiirin lämpömittarina. Sen esillepano kertoo siitä, minkälainen ilmapiiri yhteiskunnassa on. Meidän tapauksessa se kertoo, millainen ilmapiiri Kouvolassa on tällaisten asioiden suhteen, sanoo Poikilo museonjohtaja Elina Bonelius.

Sirpaleita suomalaisuudesta -näyttely jatkuu Kouvolassa tammikuun alkuun.

**Lue myös: **

”Totta kai sikojen messias on sika” – 24-vuotiaana jumalanpilkasta tuomittu Harro Koskinen on jälleen kohun keskellä, nyt keskiluokkaa pilkkaava Sikamessias raivostuttaa Kouvolassa (Helsingin Sanomat)