Artikkeli on yli 7 vuotta vanha

Yli 40 000 sankarivainajaa ympäri Suomen saa havuseppeleen – ”Olen melkein sanaton”

Hämeenlinnalaisen Esa Jaatisen keksimä havuseppeletempaus on innostanut mukaan yli 160 paikkakuntaa. Seppeleet lasketaan sankarihaudoille itsenäisyyspäivänä ja sen aattona.

Havuseppeleitä orsilla ladossa.
Sankarihaudoille laskettavia havuseppeleitä on sidottu eri puolella Suomea. Kuvan seppeleet päätyvät Hämeenlinnaan, Ahveniston ja Vanajan hautausmaille. Kuva: Dalbir Ram / Yle
  • Lauri Rautavuori

HÄMEENLINNA Punaisen ladon orsille on ladottu pitkät rivit käsin sidottuja havuseppeleitä. Esa Jaatinen on silminnähden liikuttunut, kun hän kertoo kansalaisilta saamastaan palautteesta.

– Niin kauniita viestejä on tullut, että olen melkein sanaton, Jaatinen kertoo ja kerää itseään hetken.

– Tässä on ollut ihmisillä tunteet mukana.

Kanta-Hämeessä seppele jokaiselle sankarihaudalle

Idea seppeletalkoista välähti Jaatisen mieleen metsässä, halkoja hakatessa. Talkoot ovat loppusuoralla, kun itsenäisyyspäivä siintää nurkan takana.

Tempaus on levinnyt jo yli 160 paikkakunnalle ja seppeleitä on sidottu yli 40 000.

– Se on aika hurja määrä. Olen yllättynyt, kuinka innostuneita ja iloisella mielellä ihmiset ovat tästä olleet. Asia on selvästi nähty tärkeäksi. Sellainen perinteinen suomalainen talkoohenki on tullut voimakkaasti näkyviin, Jaatinen kertoo.

Esa Jaatinen
Seppeletalkoot lähtivät hämeenlinnalaisen Esa Jaatisen ideasta. Hän on saamastaan palautteesta liikkuttunut. Kuva: Dalbir Ram / Yle

Kaikki Kanta-Hämeen yli 1 400 sankarihautaa saavat itsenäisyyspäiväksi havuseppeleen. Jaatisen mukaan talkoissa on otettu todellinen loppukiri.

– Nyt on aikamoinen vilinä ympäri Suomen. Monta paikkakuntaa on lähtenyt aivan viime metreillä innolla mukaan, mies sanoo.

Mies laittoi kampanjan alulle ajatuksella, että kaikki Suomen sankarivainajat saisivat oman seppeleensä. Hän on kuitenkin erittäin tyytyväinen saavutettuun tulokseen.

Sotaorvotkin kiittävät

Tempauksen ovat kokeneet merkitykselliseksi paitsi tavalliset kansalaiset myös sotaorvot. Kanta-Hämeen sotaorvot ry:n puheenjohtajan Maija Jaakkolan isä kaatui talvisodassa, Taipaleenjoella.

Seppeleiden tekoa. Esa Jaatinen, Sirkus Mattila ja Maija Jaakkola.
Kanta-Hämeen sotaorpojen puheenjohtaja Maija Jaakkola (oik.) on iloinen, että seppeletalkoot ovat tuoneet huomiota myös sotaorvoille. Seppeleitä viimeistelevät myös Esa Jaatinen ja Lottaperinneyhdistyksestä Sirkus Mattila. Kuva: Dalbir Ram / Yle

– Sodan jälkeen oli pitkä hiljaisuus, ennen kuin veteraanit ja lotat saivat tunnustusta. Sotaorpoyhdistyksiä perustettiin vasta 2000-luvun taitteessa. Onhan se mahtava asia, että tämä yhteinen tekeminen on saanut niin valtavan suosion, Jaakkola toteaa.

Esa Jaatinen haluaa kiittää kaikkia talkoisiin osallistuneita käsipareja.

– Iso kiitos kaikille kukkakauppiaille, jotka ovat omilla paikkakunnillaan lähteneet vetämään hommaa. Olette olleet avain tähän juttuun. Kiitos myös yksityisille henkilöille, jotka ovat seppeleitä sitoneet. Tässä on ollut tuhansia käsiä mukana.