Artikkeli on yli 7 vuotta vanha

Joulutulvat uhkaavat suurta osaa Suomea – "Koko talvesta tulee vaikea"

Jokien vesimäärät nousivat viikonloppuna paikoin talven ennätyslukemiin.

Koivukoski
Koivukoski Kymijoella. Kuva: Aleksi Taponen / Yle
  • Satu Krautsuk

Lauha ja sateinen alkutalvi on nostanut suurten jokien vesimäärät lähelle tulvarajaa. Suomen ympäristökeskuksesta kerrotaan, että esimerkiksi Kokemäenjoessa virtaa tällä hetkellä noin kolminkertainen määrä vettä normaaliin verrattuna.

– Virtaama on käynyt lähes 600 kuutiossa, kun se keskimäärin on 200 kuutiota. Huittisissa Syyrensuussa on jo laitettu tulvavaroituksia menemään, sillä siellä vedenkorkeus kävi viikonloppuna parinkymmenen sentin päässä tulvarajasta, kertoo Syken johtava hydrologi Bertel Vehviläinen.

Viikonlopun runsaat vesisateet nostivat lounaisrannikon jokien vesimäärät kuluvan vuoden ennätyslukemiin. Myös Kymijoessa vettä on lähes tuplasti keskimääräistä enemmän. Vehviläinen arvioi, että talvitulvat uhkaavat suurta osaa maata, jos sää jatkuu ennusteen mukaisena.

– Jos on lämmintä ja sateista ja lumi sulaa, tulvia voi tulla joulun ja vuodenvaihteen tienoilla rannikolle, Etelä-Hämeeseen ja myös Pohjanmaalle. Tulvat ovat aiemmin kiusanneet lähinnä Etelä- ja Lounais-Suomea, mutta Pohjanmaalla on saatu olla rauhassa.

Sisävesien lisäksi merivesi on noussut korkealle. Esimerkiksi Haminassa merivesi on noin 80 senttimetriä tavanomaista korkeammalla.

Myös hyytöuhka päällä

Jo nyt on selvää, että vesitilanne jatkuu vaikeana. Kymijokeen ja Kokemäenjokeen vettä laskevat isot järvet ovat täynnä, minkä vuoksi vettä joudutaan juoksuttamaan ainakin alkutalven ajan ja jokien vesimäärät pysyvät korkeina. Myös Saimaan vedenpinnan arvioidaan nousevan koko talven ajan, ja sitä hillitään lisäjuoksutuksilla.

Talvella odotettavissa oleva pakkasjakso voi vielä pahentaa tilannetta, koska kovalla pakkasella suuriin jokiin alkaa muodostua hyytöjä. Kaakkois-Suomen Ely-keskuksesta arvioidaan, että hyytöjä voi muodostua tänä talvena paljon.

– Koko talvesta tulee vaikea. Jääkannet muodostuvat jokeen heikosti näillä virtaamilla ja kun niitä ei tule, vesi pääsee alijäähtymään ja muodostuu hyytöjä. Ne saattavat nostaa vedenkorkeutta merkittävästi, joen alajuoksulla paikoin toista metriä, kertoo vesitalousasiantuntija Juha Pohjoisaho.

Suomessa on ollut yhtä runsasvetinen talvi viimeksi vuonna 2012, ja sitä ennen vuonna 2008. Pohjoisaho arvioi, että talvitulvat ovat jatkossa pysyvä ilmiö etelärannikolla.

– Talven luonne on muuttunut niin, että talvitulvat ovat tulleet jäädäkseen. Vielä 1980-luvulla pakkasta oli enemmän ja pidempään.