Suomalainen tupakkalaki on menestystarina, joka hakee vertaistaan, lukee Savuton Suomi-kampanjan sivulla. Jos katsoo tupakoinnin suosiota, näin todella on. Enää 16 prosenttia suomalaisista miehistä, ja 12 prosenttia naisista tupakoi. Tupakoinnin kulta-aikaan 1940-luvulla peräti 76 prosenttia miehistä sauhutteli.
Tupakan suosion väheneminen ja lain tiukennukset näkyvät konkreettisesti eri puolilla suomalaista arkea.
Baarimikko ei enää työskentele savussa ja katkussa
– Olihan se hurjaa aikaa, kun 90-luvun alussa sai röökätä ihan missä halusi. Ilmastointi silloin oli mitä oli. Savua oli paljon ja haju sen mukainen. Silloin vielä itsekin tupakoin, ja olihan se kovaa yrittää lopettaa, kun asiakkaat vieressä puhalteli savua poskistaan päin näköä, mikkeliläisen Wilhelm Public Housen ravintolapäällikkö Juha Marttinen muistelee.
Marttinen on työskennellyt yökerhoissa 23 vuotta. Vielä 2000-luvun alussa baarimikon työ luokiteltiin suuren syöpäriskin ammatiksi. Vuonna 2007 tupakointi kiellettiin ravintoloissa. Tupakan rooli yöelämässä on sen jälkeen muuttunut radikaalisti.
– Kyllä se on aika pieni. Röökin myynnistä ei esimerkiksi saa enää ravintolalle bisnestä, vaikka ennen myynti oli ihan merkittävää. Jengi käy röökillä tupakkahuoneissa ja terasseilla, ja ilma on paljon raikkaampi. Täällä on mukavampi olla, ja kaikkia vaatteita ei tarvitse pestä työvuoron jälkeen.
Tupakkakopitkin ravintiloissa ovat jäämässä historiaan. Esimerkiksi S-ryhmän uusiin ravintoloihin ei enää piirretä paikkaa tupakkakopille. Marttisen johtama Wilhelm suunnittelee myös ottavansa tupakkakopin muuhun käyttöön, jos terassia saa jatkossa pitää auki puoli kahta myöhempään.
Jos ravintoloissa saisi vieläkin polttaa, Marttinen vaihtaisi alaa. Oma terveys sai lopettamaan oman tupakan polton. Savuton Suomi -kampanjan tavoitetta siitä, että suomalaisista enää alle viisi prosenttia tupakoisi vuonna 2030 Marttinen pitää epärealistisena.
– Hyvin vahvasti epäilen, että se ikinä tapahtuu. Mutta minua se ei haittaa, vaikka tapahtuisikin.
Isännöitsijä koputtelee asukkaiden oville: “Jutellaanko parveketupakoinnista?”
Uuden tupakkalain mukaan tupakointi huoneistojen ulkotiloissa, kuten kerrostaloasuntojen parvekkeilla voidaan tarvittaessa kieltää ilman sen kummempaa syytä.
– On ollut yllättävää, miten vähän tupakointi parvekkeilla on aiheuttanut keskustelua sen jälkeen kun lakimuutos tuli voimaan. Aluksi käytiin yhtiökokouksissa läpi, halutaanko parveketupakointi kieltää, ja sen jälkeen tilanne on rauhoittunut, isännöitsijä Martti Lokka Mikkelistä sanoo.
Yhtään kieltoa ei ole asetettu Lokan isännöimissä taloyhtiöissä. Joitakin yhteydenottoja tulee aina silloin tällöin: savu ja haju kulkeutuvat naapurin parvekkeelta omaan asuntoon. Voisiko sen kieltää?
– Kehotamme aina keskustelemaan naapurin kanssa suoraan. Olen itsekin käynyt puolen kymmentä keskustelua, silloin kun naapurille juttelemaan meneminen on koettu hankalaksi. Osa tupakoitsijoista on ollut hämmästynyt: “Ai jaa, en ole miettinytkään, että noin voisi olla”. Osa taas on sanonut, että kun ei kerran ole kielletty, niin käytän oikeuttani polttaa.
Lokka kertoo muistuttavansa tupakkakeskustelun osapuolia siitä, että yhdessä kun eletään, niin pitäisi olla kykyä luoda yhteisiä sääntöjä. Joskus joku on soittanut perään, että asiaa harkittuaan siirtyy tupakoimaan pihalle. Muutamien taloyhtiöiden pihoille on perustettu yhteisiä tupakkapaikkoja.
– Byrokratia-Suomi on tehnyt parveketupakoinnin kieltämisestä niin hankalaa, että usko menee kiellon hakijoilta ennenkuin tulee valmista, Lokka sanoo.
Pelastuspäällikkö: Tupakka suussa nukahdetaan sohvalle harvemmin kuin ennen
Tupakka näyttäytyy merkittävänä syttymissyynä eri palotilastoissa. Itsestään sammuvat savukkeet tulivat pakolliseksi Suomessa vuonna 2010, jolloin tupakkalaissa säädettiin Suomessa myytäville savukkeille paloturvallisuusvaatimukset.
– Ennen lain voimaantuloa kuolemaan johtaneet tulipalot aika useinkin johtuivat tupakasta. Oli nukahdettu sohvalle tai sänkyyn. Pitkässä juoksussa lakimuutos ja tupakoinnin yleinen vähentyminen on laskenut tupakan aiheuttamien tulipalojen määrää useammalla kymmenellä prosentilla, pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti Etelä-Savon pelastuslaitokselta sanoo.
Tupakka aiheuttaa Etelä-Savossa 50–100 tehtävää vuodessa. Esimerkiksi kesän kuivuus vaikuttaa määrään. Itsestään sammuvista savukkeista huolimatta tupakointi näyttäytyy yhä merkittävänä palokuolemien syynä. Paloturvallisuusmääräykset eivät kuitenkaan ulottuneet koskemaan esimerkiksi itsekäärittyjä savukkeita.
– Pudotus määrissä voisi olla vielä nykyistä paljon suurempi, jos säädökset koskisivat myös Virosta tuotuja tupakoita.
Työsuojelutarkastajaa tupakka työllistää marginaalisesti: "Teollisuus, kuljetus ja kodinhoito"
Vuonna 1995 työpaikkatupakointi kiellettiin lainsäädännöllä. Tupakkahuoneita rakennettiin, ja työsuojelutarkastajat saivat yhteydenottoja, kun savu yhä kulkeutui tupakkapaikoilta yleisiin tiloihin. Vähitellen tupakkaan liittyvät yhteydenotot ovat vähentyneet. Tänä päivänä niitä on tuskin lainkaan. Hitaimmin asenteet muuttuivat teollisuudessa.
– Kymmenen vuotta sitten kun kävi teollisuuslaitoksessa tarkastuksella, saattoi käydä niin, että halliin mennessä tarkastukseen osallistujat sytyttivät tupakan ja osallistuivat tarkastukseen tupakka suussa. Nykyään niin käy yhä joskus, mutta se on poikkeuksellista, Itä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Janne Laakkonen sanoo.
Työsuojelutarkastuksia tehdään Suomessa vuosittain 27 000. Niistä alle 100 eli 0,37 prosenttia koskee tupakkaa. Esimerkiksi hitsaushalleissa tupakansavulla ei aina koeta olevan merkitystä muun käryn seassa. Kuljetusalalla rekan hytissä polttaminen on yhä toisinaan ongelma. Kolmas tupakasta työpaikallaan edelleen kärsivä ryhmä ovat kotipalvelutyöntekijät.
– Asiakas saattaa tupakoida kotonaan ja silloin kodinhoitaja altistuu savulle. Ohjeistamme niin, että asiakkaan pitäisi olla tupakoimatta ennen kodinhoitajan käyntiä ja käynnin aikana. Lisäksi pitäisi tuulettaa, Laakkonen sanoo.
Tupakoitsija nauttii röökistään, vain hinta ottaa päähän
24-vuotias Mikael Luotonen on tupakoinut viisi vuotta. Täysi-ikäisyyden kynnyksellä baarikulttuuriin kuului tupakka ja kaikki kaverit polttivat.
– Ei silloin osattu pyytää kahville. Pyydettiin aina, että tule käymään tupakalla, Luotonen kertoo.
Nyt tupakkaa kuluu kaksi ja puoli askia viikossa. Yksi aski maksaa yli kuusi euroa, ja se ottaa Luotosta päähän.
– Hinta on ainoa syy, miksi haluaisin lopettaa tupakanpolton. Muuten vaan nautin siitä. Se, että kaupassa joutuu opettelemaan jonkun numeropainikkeen nopeasti ulkoa, ei ole ongelma.
Luotonen ei ymmärrä parveketupakoinnin kieltoa. Jokaisen pitäisi saada tehdä omalla parvekkeellaan mitä lystää. Itse hän ei ole siitä kärsinyt.
– Kun työskentelin kiinteistövälittäjänä, näin paljon lappuja taloyhtiöiden seinillä, joissa parveketupakointi muka kiellettiin. Niillä ei ole mitään merkitystä, jos kielto ei ole virallinen.
Luotonen on niin nuori, ettei ole nähnyt baareissa aikaa, kun siellä sai vielä polttaa. Se ei häntä haittaa.
– En tykkää ajatuksesta, että baareissa saisi polttaa. En käytä edes tupakkakoppeja, vaan menen aina mieluummin ulos tupakalle vaikka olisi minkälainen pakkanen. Tupakkahuoneissa ilma on niin hirveää, etten saa siitä mitään irti.