Suomen suurinta kuvataidepalkintoa Ars Fennicaa tavoittelee vuonna 2023 viisi taiteilijaa. He ovat suomalaiset Henni Alftan ja Tuomas A. Laitinen, ruotsalainen Lap-See Lam, norjalainen Camille Norment ja liettualainen Emilija Škarnulytė.
Ars Fennica 2023 -ehdokkaat julkistettiin nykytaiteenmuseo Kiasmassa torstaina 22. syyskuuta. Jokainen ehdokas esitellään erikseen tässä jutussa. Ehdokkaiden näyttely avautuu Kiasmassa syyskuussa 2023. Tuleva voittaja julkistetaan vuoden 2023 lopulla.
Ars Fennica on arvoltaan 50 000 euroa ja se jaetaan joka toinen vuosi. Sen taustalla on Henni ja Pertti Niemistön samanniminen, vuonna 1990 perustettu säätiö.
Palkinto myönnetään taiteilijalle tunnustuksena korkeatasoisesta ja omaleimaisesta taiteellisesta työstä. Ehdokkaat nimeää säätiön asettama palkintolautakunta. Voittajan valitsee säätiön asettama kansainvälinen taideasiantuntija, joka paljastetaan myöhemmin. Ehdokkaina on ollut Suomen, Pohjoismaiden ja Baltian maiden taiteilijoita.
Viimeksi palkinnon voitti Pro Finlandia -mitalillakin palkittu taiteen akateemikko, videotaiteilija, ohjaaja ja valokuvaaja Eija-Liisa Ahtila.
Henni Alftan yhdistelee tuttua ja outoa
Helsingissä vuonna 1979 syntynyt, Pariisissa työskentelevä Henni Alftan saa arkiset sisustuselementit, maisemat, esineet ja ihmishahmot muuttumaan joksikin aivan muuksi. Illuusio syntyy taiteilijan tavasta käyttää värejä ja sommitelmia taitavasti ja tarkasti.
Alftan tekee taidetta henkilökohtaisten havaintojensa pohjalta. Kuvien muoto ja väri koostetaan perinpohjaisessa prosessissa, jonka aikana taiteilija tekee muistiinpanoja ja luonnoksia. Niiden pohjalta hän luo tarkasti rajattuja näkymiä, jotka haastavat katsojan ajattelemaan maalauksessa näkyvän lisäksi sitä, mitä jää kankaan ulkopuolelle.
Tuomas A. Laitinen on kiinnostunut mustekaloista
Helsinkiläinen, Kuvataideakatemiasta vuonna 2008 valmistunut Tuomas A. Laitinen (s. 1976) on kiinnostunut ekologisista kysymyksistä, tietoisuuden ja tiedon muodostumisesta sekä huokoisista järjestelmistä. Hän hyödyntää työssään liikkuvaa kuvaa, ääntä, lasia ja kemiallisia sekä mikrobiologisia prosesseja.
Vaikutteita Laitinen on ottanut vaikutteita muun muassa tieteiskirjallisuudesta ja filosofisista suuntauksista, joiden avulla pyritään hahmottelemaan uudenlaista perustaa yhteiselolle maapallolla. Viime vuosina hän on tutkinut muun muassa mustekaloja ja tehnyt niille tarkoitettuja biomorfisia lasiveistoksia.
– Haluan tutkia ja ymmärtää, millaista on muiden eliöiden oleminen maailmassa, Laitinen kertoi Ylelle vuosi sitten.
Lap-See Lam tutkii identiteettiä Ruotsin kiinalaisväestön perspektiivistä
Tukholmassa 1990 syntynyt Lap-See Lam tekee kansainvälistä läpimurtoa näyttävillä installaatioillaan. Taiteilija voitti viime vuonna Dagens Nyheterin kulttuuripalkinnon ja oli ehdolla Future Generation Art Prize -palkinnon saajaksi. Vuonna 2020 Lam oli mukana yhdysvaltalaisen Forbes-lehden listalla, jossa nimettiin 30 lupaavaa eurooppalaista alle kolmekymppistä taiteilijaa.
Installaatioissaan Lap-See Lam tutkii muun muassa identiteetin ja kulttuuristen rakenteiden ongelmia Ruotsin kiinalaisväestön perspektiivistä. Esimerkiksi Phantom Banquet -teoksessa (2019) taiteilija tutkii ruotsinkiinalaisten ravintoloiden palvelukulttuuriin liittyvien perinteiden kautta sitä, kuinka keinotekoisesti luodut ympäristöt voivat muokata identiteettiä. Taustalla vaikuttavat Lap-See Lamin perheen kokemukset ravintoloitsijoina Tukholmassa.
Camille Norment tutkii äänen vaikutusta
Oslossa asuva Camille Norment on monialainen multimediataiteilija, säveltäjä ja esiintyjä, jonka taidetta ja performansseja on nähtävillä eri puolilla maailmaa. Yhdysvaltojen Marylandissa vuonna 1970 syntynyt taiteilija edusti Norjaa muun muassa Venetsian biennaalissa vuonna 2015.
Normentia kiehtoo "kulttuurinen psykoakustiikka" eli kulttuuriin kytkeytyvien ilmiöiden tutkiminen äänten kautta. Hän luo kriittisiä taideteoksia, joissa yhdistyvät keholliset ja tietoisuuden kokemukset. Normentin teosten taustalla vaikuttaa taiteilijan läheinen suhde tanssiin ja musiikkiin. Hänen ääni-installaationsa Triplight oli esillä New Yorkin MoMA:n äänitaiteen näyttelyn sisäänkäynnillä vuonna 2013.
Emilija Škarnulytė
Taiteilija ja elokuvantekijä Emilija Škarnulytė on kiinnostunut monitieteisistä tarinoista, jotka ohjaavat ihmiskunnan muuntautumista modernista humanismista posthumaaniin tilaan. Jatkuvat kriisit, kriittinen toivo ja vertauskuvallisuus ovat keinoja pyrkiä ymmärtämään niin itseä kuin muitakin.
Future Generation Art Prize -palkinnon vuonna 2019 saanut Škarnulytė on edustanut Liettuaa Milanon biennaalissa ja osallistunut Baltian paviljonkiin Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa. Hän ammentaa inspiraatiota riutuneista, ekologisesti ainutlaatuisista paikoista kuten napapiiri, Amerikan lännen aavikot, Lähi-idän autiomaat, Euroopan ydinvoimalat ja meriin kadonneet muinaiset sivilisaatiot.
