Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Ylioppilaskoe puhui autismista virheellisesti mielenterveyden häiriönä: "Tilanne on ollut hämmentävä ellei jopa traumatisoiva"

Kokelaiden piti valita aineistosta mielenterveyden häiriö ja kuvailla sen piirteitä. Mukana olivat virheellisesti myös autismikirjo ja ADHD. Ylioppilaslautakunta on pahoitellut virhettä julkisesti.

Helsingin Kallion lukion liikuntasalissa tehtiin 18. maaliskuuta vieraan kielen lyhyen oppimäärän ylioppilaskoe.
Tostaisen psykologian ylioppilaskokeen virhe poiki suuren määrän yhteydenottoja Autismiliittoon heti perjantaiaamuna. Kuva: Silja Viitala / Yle
  • Greta Virranniemi

Syksyn ylioppilaskokeiden torstaisessa psykologian kokeen tehtävässä oli virhe, joka on johtanut Ylioppilastutkintolautakunnan anteeksipyyntöön.

Kokelaiden piti valita aineiston mielenterveyshäiriöistä yksi, kuvailla sen piirteitä ja esimerkiksi kertoa yleisimmästä puhkeamisiästä. Tarjolla olivat muun muassa autismikirjo ja ADHD, vaikka ne eivät ole mielenterveyden häiriöitä.

Virhe on herättänyt pahastusta. Autismiliitto sai suuren määrän yhteydenottoja heti perjantaiaamuna.

– Olimme tosi harmissamme virheestä. Autismi on synnynnäinen ominaisuus. Se ei ole sairaus, eikä se puhkea. Se on yksilöllinen ominaisuus ja osa ihmiskunnan neurobiologista moninaisuutta. Se ei ole sinänsä huono asia, eikä sitä pidä korjata, toteaa liiton toiminnanjohtaja Satu Taiveaho.

Hän huomauttaa, että kysymykseen ovat joutuneet vastaamaan myös autismikirjon henkilöt ja ADHD-henkilöt.

– Tilanne on ollut hämmentävä ellei jopa traumatisoiva, kun osaa omasta minuudesta on kuvattu näin virheellisesti ylioppilaskirjoituksissa. Tilanne on voinut olla vaikea näille vastaajille.

Lautakunta huomioi virheen arvostelukriteereissä

Ylioppilastutkintolautakunta on pahoitellut virhettä tiedotteessaan.

– Ylioppilastutkintolautakunta ei pidä autismikirjoa tai ADHD:tä mielenterveyden häiriöinä. Olemme pahoillamme, toteaa YTL:n pääsihteeri Tiina Tähkä Ylelle.

Tehtävä perustui laajaan meta-analyysiin joistakin psykiatrisista diagnooseista. Mielenterveys-termi esiintyi englanninkielisen tutkimuksen nimessä ja siirtyi Tähkän mukaan siitä käännöksen myötä tehtäväkokonaisuuteen.

– Tehtävässä olisi pitänyt selventää, että osa aineistosta käsittelee neurobiologista vaihtelevuutta eikä mielenterveyshäiriöitä.

Virhe heijastuu myös tehtävän alustaviin hyvän vastauksen piirteisiin. Autismikirjon ja ADHD:n kohdalla aineisto viittaa esimerkiksi sairastumisajankohdan sijaan diagnosointiajankohtaan.

Opettajat voivat Tähkän mukaan ottaa virheen huomioon alustavassa arvostelussa ja lautakunta huomioi sen päättäessään lopullisista arvostelukriteereistä.

– Totta kai tällaisen tapahtuman jälkeen käymme prosessimme läpi ja katsomme, millä tavoin voimme jatkossa välttää tämän tyyppisiä virheitä, Tähkä toteaa.

Autismiiliiton Satu Taiveaho kiittelee YTL:n nopeaa reagointia virheeseen.

– Lisäksi oppimateriaali tulisi käydä läpi nopealla aikataululla, ettei siellä ole tämän tyyppistä virheellistä käsitystä.