Naiset elävät Suomessa keskimäärin pidempään kuin miehet. Ero on viime vuosikymmeninä kaventunut, mutta välimatkaa on edelleen useita vuosia.
Tilastokeskuksen mukaan vastasyntyneen elinajanodote oli vuonna 2020 pojilla 79 vuotta ja tytöillä 84,6 vuotta.
Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan naisten ja miesten välillä on eroa myös biologisen ikääntymisen, kehon vanhenemisen nopeudessa.
Miehet olivat biologiselta iältään vanhempia kuin kalenteri-iältään samanikäiset naiset. Sukupuoliero oli vanhemmissa sukupolvissa näkyvissä merkittävästi selkeämmin kuin nuorissa sukupolvissa.
Tupakointi pomppasi vahvasti esiin erojen taustalla
Tutkimuksessa selvitettiin, miten elintapoihin liittyvät tekijät selittävät eroja. Kaikkein selkeimmin korostui vanhempien miesten tupakointi.
– Havaitsimme, että tupakointi selitti eroa vanhemmassa kohortissa, mutta ei nuoremmilla. Tämä johtui siitä, että nuoremmilla sukupuoliero tupakoinnissa on pienempi verrattuna vanhempiin. Samoin miesten naisia korkeampi painoindeksi selitti eroa hieman, kertoo väitöskirjatutkija Anna Kankaanpää Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta Gerontologian tutkimuskeskuksesta.
Painoindeksi on karkea kehonkoon mittari, eikä tutkimuksessa selvitetty tarkemmin, onko sukupuolieron kannalta merkittävämpää esimerkiksi ylipaino vai lihasmassan määrä.
Biologisessa ikääntymisnopeudessa on lisäksi sukupuolieroja, joita elintapoihin liittyvät tekijät eivät selitä. Kankaanpään mukaan niitä saattavat selittää esimerkiksi sukupuolierot geneettisissä tekijöissä ja naissukupuolihormoni estrogeenin suotuisat vaikutukset terveydelle.
Biologisen iän ero oli tutkimusaineiston nuorilla aikuisilla 1–2 vuotta ja vanhemmilla noin 3–4 vuotta naisten eduksi.
Tutkimus hyödynsi uusia keinoja
Tutkimuksen mahdollistivat uudenlaiset menetelmät.
– Tässä tutkimuksessa hyödynnetään uusia epigeneettisiä kelloja biologisen iän mittareina. Nämä mittarit kehittyvät koko ajan, Anna Kankaanpää sanoo.
Epigeneettisten kellojen avulla henkilön biologista ikää voidaan arvioida muun muassa verinäytteestä eristetyn DNA:n metylaatiotasojen perusteella.
Tutkimusaineistossa metylaatiotasojen mittaukset on tehty 2240 henkilölle.
Tutkittavat olivat suomalaisen kaksoskohortin nuorempia, 21‒42-vuotiaita ja vanhempia, 50‒76-vuotiaita kaksosia. Elintapoja on selvitetty kyselyillä.
Tutkimus on toteutettu Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen yhteistyönä.