Klapeille on tänä syksynä kysyntää. Halkokauppiaat ovat joutuneet myymään eioota, ja kotitarvemetsurit ovat innostuneet lähtemään halkosavotalle.
Klapintarve on ollut jopa niin kova, että on turvauduttu yleisessä käytössä olevan nuotiopaikan varastoihin. Näin on käynyt ainakin Tampereella, jossa Hangasniemen nuotiopaikalta on jäljistä päätellen tänä vuonna varastettu isompi erä kerrallaan polttopuuta.
– Mönkijän jälkiä on näkynyt tiellä, joka vie lähelle Hangasniemen tulipaikkaa. Sitäkin ollaan torppaamassa jatkossa puomilla. Se tullaan laittamaan paikalleen syksyn aikana vielä, kertoo Tampereen nuotiopaikkoja ylläpitävän Ekokumppanit Oy:n retkeilypalvelupäällikkö Petri Mäkelä.
Varastetun polttopuun määrä on Mäkelän mukaan pari kuutiota.
Retkeilijöiden reppuun on toisinaan unohtunut myös nuotiopaikkojen kirveitä. Niiden varastamista on yritetty estää muun muassa vaijereilla.
– Kyllähän se kirves tehoaa myös tällaisiin neljän millin vaijereihin yhtä hyvin, että sellastakin kokeillaan. Aiemmin meiltä hävisi yhdestä kahteen kirvestä per vuosi. Nyt kun nuotiopaikkoja on tullut lisää, sekin on tietysti kertautunut. Eli kolmesta viiteen kirvestä katoaa vuodessa.
Kirveiden varastelua on pyritty hillitsemään ottamalla nuotioalueilla käyttöön kiinteämpiä halkomalaitteita.
Virallisten nuotiopaikkojen määrässä iso nousu
Tampereen kaupunkiseudun ylläpidettyjen ja virallisten nuotiopaikkojen määrä retkeilyalueilla on kasvanut viidessä vuodessa huimasti. Kun Reuharinniemeen ja Vuorekseen tulevat uudet nuotiopaikat vuoden loppuun mennessä valmistuvat, on tulipaikkoja yhteensä 24. Viisi vuotta aiemmin ei kaupungilla ollut virallisia tulipaikkoja.
Lähiretkeily houkuttelee Tampereen huolletuille nuotiopaikoille tänä vuonna arviolta 160 000 käyntiä.
– Pystymme arvioimaan sen Kintulammin kautta, koska meillä on siellä tarkat mittarit. Sen lisäksi tiedämme, paljonko viemme sinne polttopuuta vuosittain. Sen mukaan arvioimme luvut, Mäkelä sanoo.
Vertailun vuoksi Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen käyntimäärät vuodessa ovat noin 50 000.
Tänä vuonna käytössä olleille Tampereen nuotiopaikoille tuodaan yhteensä noin 400 irtokuutiota polttopuuta, jonka menekin mukaan käyntimäärää pystytään arvioimaan.
– Pyrimme kehittämään lähiretkeilyä. Niin kuin se kestävän kehityksen mukaan tulisi mennäkin, ettei tarvitse aina lähteä autolla merta edemmäs kalaan, Mäkelä sanoo.
Klapien kantamiseen käy Ikea-kassikin
Menekki on ollut polttopuille tänä vuonna lisääntyneen retkeilyn vuoksi kovaa, mutta Mäkelä vakuuttaa, että nuotiopaikoilla puut tulevat varmasti riittämään.
Kuinka kinttupolkujen ja vaikeiden reittien varrella oleville nuotiopaikoille klapit ylipäänsä raahataan?
– Esimerkiksi Hervannan Makkarajärvelle, jonne ei ole huoltoreittiä muuten kuin talvella, veimme viime viikolla Ikea-kasseilla kaksi kuutiota polttopuuta. Näyttää nyt siltä, että joudumme sitä parin viikon välein tekemään.
Normaalisti puuhuolto toteutetaan talvisin.
– Pyrimme tekemään kaikki lumen päältä, jolloin luontoon jää kaikista vähiten jälkiä. Mutta esimerkiksi Kauppia pystymme hoitamaan mönkijällä ja peräkärrillä ympäri vuoden.
Koska nuotiopaikoille on vaikeaa päästä kulkuneuvoilla, säästyvät polttopuutkin yleensä laajemmilta varkauksilta.
Petri Mäkelä arvioi nuotiopaikkoihin kohdistuvan ilkivallan ja varastelun olevan kaiken kaikkiaan vähäistä.
– Se on alle yksi prosentti, joka jonkun verran mielipahaa aiheuttaa. On se sitten kaljatölkkejä tai jotain muuta vastaavaa. Niin kova käyttöpaine näillä kaikilla paikoilla on, ettei tänne ehdi pesiytymään niin sanotut kaljapussiporukat.
Mitä ajatuksia aihe herättää? Voit keskustella asiasta perjantaihin 7.10. kello 23:een saakka.
Lue lisää: