Rantasalmelaisen kylpylähotelli Järvisydämen uima-altailla ilman lämpötila on 32 astetta. Kylpylä on matkailukohteen suurin energiasyöppö. Sitä lämmitetään maalämmöllä, aurinkoenergialla ja järvilämmöllä.
Silti kylpylähotellin sähkölaskut ovat päätähuimaavia. Vielä nyt Järvisydämellä on kiinteähintainen, kuusi senttiä kilowattitunnilta maksava sähkösopimus. Sähkölasku on 400 000 euroa vuodessa.
Sähkösopimus katkeaa tammikuussa. Yrittäjä Markus Heiskasen mukaan pahempaa hetkeä ei juuri voisi olla.
– Se on joulukuun jälkeen pahin hetki katketa. Jos hinnat nousevat jopa euroon niin kuin on väläytelty, kuka hyvänsä tajuaa, että toiminnan edellytykset loppuvat.
Jos euron hinta todella toteutuu, vuoden sähkölasku olisi Järvisydämessä yli 6,5 miljoonaa euroa.
Matkailu- ja ravintola-ala on nyt historiallisen vaikeassa tilanteessa. Hotellit ympäri Suomea etsivät keinoja säästää sähköä.
Kustannukset nostavat hotelliyöpymisten hintoja
Energiakriisi koettelee matkailu- ja ravintola-alaa kahdesta suunnasta: samaan aikaan kun energiahinta nostaa kustannuksia, asiakkaiden mahdollisuudet ostaa palveluita heikkenevät. Jo valmiiksi taakkana on koronapandemia aiheuttama kassavaje.
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan kyselyssä yli puolet yrityksistä arvioi, että sähkölasku nousee 50-300 prosenttia ensi talvena. Hotelleissa ympäri Suomen on nyt otettu sähkönsäästökeinot käyttöön. Lämpötiloja, valaistusta, saunojen lämmitystä ja esimerkiksi keittiölaitteiden käyttöä seurataan tarkasti.
Esimerkiksi Scandicin hotelleissa tekninen osasto käy läpi mahdollisuuksia pudottaa sähkönkäyttöä tulevina kuukausina. Scandic Hotelsin toimitusjohtaja Aki Käyhkön mukaan toimien täytyy olla sellaisia, että ne eivät vaikuta asiakkaiden tyytyväisyyteen tai turvallisuuteen.
– Pohdimme, pystymmekö laskemaan lämpötiloja hiljaisen kysynnän aikaan joissakin hotellin lohkoissa tai voiko vedenkulutusta vähentää.
Käyhkö on myös Maran hallituksen puheenjohtaja. Hän pitää koko alan näkökulmasta väistämättömänä, että hotelliyöpymisten hinnat nousevat.
– Ei ole mitään mahdollisuutta kuvitellakaan, että yritykset pystyivät puskuroimaan kustannusten nousua omista katteistaan. Jos miettii millaisessa puristuksessa ala on ollut viimeiset kaksi ja puoli vuotta, on välttämätöntä, että kohonneet kustannukset siirtyvät asiakashintoihin.
Järvisydämen yrittäjä Markus Heiskanen yhtyy Käyhkön ajatuksiin.
– Niinhän siinä on pakko käydä, vaikka oikeastaan meidän pitäisi laskea hintoja, että asiakkailla olisi varaa ostaa palveluita.
Järvisydän on sikäli kiitollisessa asemassa, että ulkomaanmatkailun katkettua koronan ajaksi kylpylähotelli oli kiireisempi kuin koskaan. Viime aikoina kysyntä on rauhoittunut, mutta kasvua on ollut tänäkin vuonna 26 prosenttia.
Järvisydämessäkin on silti jo huomattu, että asiakkaat käyttävät rahaa vähemmän kuin ennen. Energiakriisi on yritykselle suurin muutos kymmeniin vuosiin.
– Näin isoa, näin nopeasti tapahtunutta muutosta meillä ei ole ennen ollut. Sähkön hinta nousee, mutta samaan aikaan se nousee kuluttajille, Heiskanen sanoo.
”Oma aurinkovoimala on välttämätön”
Noin 15 prosenttia matkailu- ja ravintola-alan yrityksistä arvioi olevansa ensi talvena konkurssiuhan alla sähkön hinnannousun takia. Järvisydämessä tilanne ei ole niin paha.
Kylpylähotellissa on tekniikkaa, jonka avulla sähkönkäyttö säätyy automaattisesti sähkön hintavaihteluiden mukaan. Kun sähköä on tarjolla paljon ja se on edullista, hotelli ottaa sähkön talteen massavaraajiin. Kun hinta nousee, kulutusta voidaan pudottaa ja turvautua varavoimaan.
– Asiakas voi hetkellisesti huomata lattialämmityksen olevan vähän viileämpi, mutta muutosta ei pitäisi juuri huomata, Heiskanen sanoo.
Järvisydämeen rakennetaan ensi keväänä hehtaarin kokoinen aurinkovoimala. Se tuottaa sähköä 120 omakotitalon tarpeiden verran. Kylpylähotellin sähkönkulutuksesta se on kuitenkin vain 15 prosenttia.
Hintaa voimalalle tulee 1,1 miljoonaa euroa.
– Se on meille massiivinen investointi, mutta välttämätön. Halpaan energiaan ei ole enää paluuta. Voimala on meille turva omavaraisuuteen, Heiskanen sanoo.
LUE LISÄÄ