Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Anna Paavilaisen ohjaamassa elokuvassa Kikka on kokonainen ihminen – ”Se, miten nainen nauttii ja saa nauttia kehostaan, tuntui keitaalta”

Elokuva on eräänlainen fantasia oman aikansa superjulkkiksesta, josta yhteiskunnassa ehdittiin olla montaa mieltä.

Anna Paavilainen.
Kikka! on Anna Paavilaisen ensimmäinen kokopitkä elokuvaohjaus. Arkistokuva. Kuva: Tiina Jutila / Yle
  • Milka Krogerus
  • Sari Ursin

Mikkeliläislähtöisen Anna Paavilaisen ohjaama elokuva Kikka, saa ensi-iltansa 12. lokakuuta.

Elokuva kertoo 80-luvulla tähteyteen nouseen artistin, Kikan, elämästä ja urasta. Pääosaa esittää Sara Melleri.

Sara Melleri vieraili puhumassa roolistaa Puoli Seitsemän-ohjelmassa.

Paavilaisen mukaan elokuvan tekemisen alkuaikoina tuntui, että kaikilla on muistoja Kikasta.

Hän myös itse muistaa Kikan lapsuutensa superjulkkiksena, jonka energinen esiintyminen naulasi pienenkin lapsen tv-ruudun ääreen. Myöhemmin Teatterikorkeakoulussa Paavilainen bailasi Kikan tahtiin ystäviensä kanssa.

– Se, miten nainen nauttii ja saa nauttia kehostaan, tuntui keitaalta siinä toisenlaisessa aikakaudessa.

Anna Paavilainen ohjasi elokuvan lapsuutensa supertähdestä Kikasta

Maarit Nissilän käsikirjoitus on Anna Paavilaisen mukaan koottu Kikan ystävien, aikalaisten ja läheisten kertomuksien perusteella.

– Ehkä voisi sanoa, että tämä on impressio tai fantasia Kikasta, mutta halusin tuoda hänet esiin kokonaisena ihmisenä. Halusin tuoda elokuvaan myös sen poikkeuksellisen ilon ja sen, miten voi vaatia veronsa, jos on paljon energiaa.

Kikka nousi julkisuuteen aikana, jolloin naiskuva oli nykyistä kapeampi ja yhteiskunta hyvin erilainen. Ei ollut internetiä, ei somea, painettu sana oli oikeasti painavaa eikä tv-kanavia ollut kuin kaksi.

– Kikka oli monella tavalla poikkeuksellinen edelläkävijä, joka on jälkikäteen monipuolinen ja herkullinen tutkimuskohde. Ei siis pelkästään Kikka itse, vaan yhteiskunta siinä ympärillä.

Kikka valkoista seinää vasten olkaimettomassa mekossa. Paljon meikkiä. Kuva vuodelta 1990.
Kikka eli Kirsi Hannele Sirén, o.s. Viilonen menehtyi vuonna 2005. Arkistokuva. Kuva: Jaakko Kuusisto / Yle

Kikan aikaan julkisuuteen ei päässyt omalta kotisohvalta, eikä laulajaksi päässyt kuin levytyssopimuksen kautta. Myös suuren yleisön vastaanotto saattoi myös olla hyvin erilainen.

– Hän sai älyttömästi fanikirjeitä, mutta keikoilla huudeltiin ja kommentoitiin tosi rumasti varsinkin loppuaikana. Sellainen on varmaan nyt siirtynyt internetin alalaitaan.

Elokuva on näytetty jo kutsuvierasensi-illassa, joten ensimmäiset kommentit on jo saatu. Muun muassa Kikan läheisiltä on tullut hyvää palautetta. Silti suuren yleisön reaktio luonnollisesti jännittää ohjaajaa.

– Elokuva on valmis vasta silloin, kun katsoja se katsoo.

Mitä muistoja tai ajatuksia sinulla on Kikasta? Voit keskustella aiheesta 13.10. kello 23:een saakka.