Sähkö on jokapäiväinen hyödyke, joka oli pitkään Suomessa suhteellisen edullista. Siksi siihen ei juuri tarvinnut kiinnittää huomiota. Tuleva talvi on toisenlainen. Esimerkiksi sähkön säästökeinot ovat kullanarvoisia.
Mutta mitä jokaisen olisi hyvä tietää itse sähköstä? Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin sähkötekniikan yliopettaja Juha Korpijärvi sanoo, että ensinnäkin teho ja kulutus on hyvä erottaa toisistaan.
Teho tarkoittaa sitä, kuinka paljon sähköä laite kuluttaa toimiessaan. Kulutus taas riippuu tehosta ja käyttöajasta.
– Teho ilmoitetaan watteina (W), kilowatteina (kW) ja niin edelleen. Kulutetun energian määrä taas ilmoitetaan tehona aikayksikköä kohtia eli yleisesti wattitunteina (Wh), kilowattitunteina (kWh) tai isommissa määrissä mega-, giga- tai terawattitunteina, Korpijärvi sanoo.
Kilowattitunti on energiamäärä, joka kuluu kun tuhannen watin eli yhden kilowatin laitetta pidetään käynnissä tunnin ajan. Laitteen kuluttaman energian määrän voi siis laskea kertomalla laitteen tehon ajalla, jonka se oli päällä.
Sähkökiuas imaisee kilowatteja
Jokainen voi omalla kohdallaan soveltaa tehon ja ajan suhdetta. Jos sähkökiukaan tehontarve on 6 kW, se nielaisee tunnin lämmityksellä kuusi kilowattituntia sähköä.
Yhden kilowattitunnin kulutuksella voi siis lämmittää teholtaan kuuden kilowatin kiuasta 10 minuuttia, tai yhdeksän kilowatin kiuasta runsaat kuusi ja puoli minuuttia.
Kolmen minuutin lämmin suihku vie kilowattitunnin, mutta samalla energiamäärällä harjaa sähköharjalla hampaitaan vuoden päivät tai ajaa sähköautolla kesähelteillä 10 kilometriä, pakkasella ehkä puolet siitä.
Nuorten suosima skuutti on ehkä yllättävänkin energiatehokas. Yhdellä kilowattitunnilla sompailee lämpimässä kesäkelissä 50-60 kilometriä.
Perinteinen 75 watin hehkulamppu palaa yhdellä kilowattitunnilla 13 tuntia, mutta kutakuinkin saman valotehon antava 10 watin led-lamppu sata tuntia.
Sähkön säästö onnistuu parhaiten kotona siellä, missä sähköä kuluu eniten.
Kotitalouden sähkön kulutuksesta lämmitys haukkaa 64 prosenttia, veden lämmitys 17 prosenttia, valaistus 15- ja saunominen viisi prosenttia.
Jokainen voi laskea oman keskimääräisen tehontarpeensa tietyllä ajanjaksolla jakamalla kulutetun sähkön määrän tunneilla. Esimerkiksi jos kesämökillä kuluu 10 000 kilowattituntia vuodessa, tehontarve on kulutus jaettuna vuoden 8 760 tunnilla eli 1,13 kW.
– Tosiasiassa kesämökin tehontarve on enimmillään jopa 10 kW, kun kaikki sähkölaitteet ja lämmitys laitetaan yhtä aikaa päälle. Sähkön käyttö jakautuu siis hyvin epätasaisesti. Se aiheuttaa haasteen toisaalta tuotannolle ja toisaalta haja-asutusalueen sähköverkolle, Korpijärvi sanoo.
– Kaupungeissa tilanne on toinen, sillä tehontarve on tasaisempi.
Suomi käytti sähköä viime vuonna 86 miljardia kilowattituntia
Koko Suomessa viime vuoden sähkön käyttö oli 86 000 000 000 kilowattituntia eli 86 miljardia kilowattituntia, tai 86 terawattituntia.
Suomen tehontarve on huipussaan kovilla pakkasilla 15 000 000 kilowattia eli 15 000 megawattia. Esimerkiksi Olkiluodon uuden kolmannen ydinreaktorin teho on 1600 megawattia ja Suomen tuulivoimaloiden kokonaiskapasiteetti viime vuoden lopussa runsaat 3 200 megawattia.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 15.10.2022 klo 23:een asti.
Lue myös: