Kansan katse on nyt lompakossa tai pankkitilillä. Syynä nousevat elintarvikkeiden hinnat, yleinen inflaatio ja korkea korot.
Taloudellinen turvallisuus on ykkösjuttu, kun suomalaiselta kysyy, miten hän varautuu tulevaisuuteen.
– Ajatus on säästää tulevaisuuden turvaa. Kun löydän töitä ja oman paikkani, jonne haluan muuttaa asumaan, käytän säästöt todennäköisesti omaan asuntoon, opiskelija Saara Säkäjärvi sanoo.
Säkäjärven ajatukset säästämisestä ja varallisuudesta ovat malliesimerkki suomalaisten suhteesta säästämiseen ja varallisuuteen.
Tulojen ja onnellisuuden suhdetta tutkinut Diakonia-ammattikorkeakoulun (DIAK) erityisasiantuntija Sakari Kainulainen on havainnut, että ihmisen tyytyväisyys elämäänsä kasvaa keskituloihin saakka selvästi. Tämän jälkeen onnellisuus näyttäisi lisääntyvän vaikeammin.
– Siinä kohtaa biologiset perustarpeet alkavat olla täyttyneet. Sen jälkeen ruokahalu alkaa kasvaa syödessä. Vertailua aletaan tehdä suhteessa muihin ja omaan entiseen elämään. Vauraudella alkaa olla myös merkitystä yhteiskunnalliseen asemaan, Kainulainen selittää.
Danske Bankin pari vuotta sitten tekemässä pohjoismaisessa kyselyssä vastaajat kertoivat hyvin arkipäiväisiä esimerkkejä siitä, mitä vauraus on: ei tarvitse murehtia henkilökohtaisesta taloudesta, on taloudellisesti itsenäinen tai voi elää haluamallaan tavalla.
Samaan aikaan jopa kolmannes vastaajista ei uskonut voivansa itse koskaan vaurastua. Jos kuitenkin itse rikastuisi, todennäköisimmin se tapahtuisi vastaajien mielestä lottovoitolla.
– Pienituloisilla oma arki on aika haastavaa, eikä siinä välttämättä koe mahdollisuuksia vaurastua. On aika lohduton näky, jos ihmisillä on sellainen ajatus, ettei hyödytä tehdä oman hyvinvoinnin ja vaurauden eteen enemmän töitä, sanoo DIAKin Sakari Kainulainen.
Kainulainen on tutkinut tulojen suhdetta onnellisuuteen, mielialaan ja elämässä saavuttamisen kokemukseen.
Hänen aineistostaan voi lukea onnellisuuden ja mielialan kokemusten olevan suht korkealla tasolla, kun eri tuloluokkien vastauksia verrataan yllä olevan kuvaajan lailla suurituloisimpien kokemuksiin.
– Suomalainen halu ja pyrkimys suureen omaisuuteen on aika vaatimatonta. Onnellisuus syntyy aika pienistä arkisista asioista, eikä vaurauden nähdä tuovan lisää elämänlaatuun, Kainulainen sanoo.
Tuhannen euron sääntö
Lappeenrantalainen Jukka Mononen kertoo varautuvansa säästämisellä pahan päivän varalle.
– Se tuo turvaa ja mahdollisuuden varautua elämän vastoinkäymisiin, kertoo Mononen.
Selvimmin tyytymättömyys elämään näyttäytyy juuri tilanteissa, kun taloudellisesti on tiukkaa. Kainulainen on havainnut tutkimuksessaan, että hyvän elämän raja kulkee noin tuhannessa eurossa käytettävissä olevia tuloja kuukaudessa.
Käytettävissä olevilla tuloilla tarkoitetaan sitä summaa euroja, joka yhdellä ihmisellä jää asumisen ja velkojen takaisinmaksun jälkeen käteen. Rahalla hankintaan ruoka, harrastetaan ja pidetään muuten yllä elämän perustarpeita.
Jos käteen jää verojen jälkeen alle 1 000 euroa kuukaudessa, kokee ihminen selvästi enemmän kielteisiä tunteita arjessaan.
