– Minusta tuli asunnoton, kun jäi vuokria maksamatta ja tuli myös metelöityä. Sitten kun asuntoa ei tosiaan saanut mistään, niin se oli todella vaikeaa elämää, sanoo Rovaniemen asunnottomien yö -tapahtumaan saapunut Antti Mäenpää.
Asunnottomuuden alkuaikoina Mäenpää asui Kouvolassa. Hän eli metsissä ja tunneleissa. Parin vuoden asunnottomuuden jälkeen mies muutti pohjoisemmaksi Ouluun.
– Olin siellä pari kuukautta. Kaduilla makasin, kun ei ollut mitään. Se oli aika rankkaa elämää.
Oulun jälkeen Mäenpää kertoo muuttaneensa Kemiin, jossa asui pari viikkoa teltassa.
– Kaikki tavarat olivat rinkassa. Ruokaa sain, kun jouduin äidiltä pyytämään apua, muistelee Antti Mäenpää neljän vuoden takaisia aikoja.
Kemin jälkeen Mäenpää matkusti Rovaniemelle lokakuussa 2018.
– Asuin alussa Kemijoen rannassa teltassa ennen kuin älysin mennä sosiaalitoimistoon pyytämään väliaikaista majoitusta. Sain sen ja olin siellä vähän aikaa.
Mäenpää on asunut useissa eri tukiasunnoissa, joista on joutunut syystä tai toisesta lähtemään. Nyt hän asuu Rovaniemen kaupungin tarjoamassa tukiasunnossa.
Mäenpää kannustaa asunnottomia sitkeästi etsimään asuntoa ja hakemaan apua sosiaalitoimistosta, vaikka se voi tuntua vaikealta. Päättäjille Mäenpää esittää kainon toiveen.
– Huolimatta siitä, että luottotiedot ovat menneet, niin kyllä jokaisella suomalaisella pitää olla asunto. Ei ketään pidä jättää heitteille. Sille pitäis tehdä jotain.
Asunnottomien auttaminen on yhteiskunnan asia
Maailmanpoliittinen tilanne on heikentänyt monien ihmisten mahdollisuutta turvalliseen elämään. Ruoan ja energian hinnat ovat nousseet kymmeniä prosentteja Venäjän aloitettua hyökkäyssodan.
– Kyllähän se näyttää pelottavalta, jos ruoka on niin kallista, että pienillä tuilla elävä ei saa itselleen vatsantäytettä. Jos vielä olet asunnoton, niin tilanne voi olla tosi paha, sanoo Rovaniemellä Asunnottomien yön järjestäjänä ollut SPR:n Lapin piirin hanketyöntekijä Riina Tikkanen.
Tikkasen mukaan tilanne voi olla sellainen, että auttajillakaan ei ole varaa ottaa ketään asuntoonsa, koska kustannukset ovat korkeat muutenkin.
– Kauhunsekaisin tuntein odotetaan tulevaa talvea. Jo nyt ruokajonoissa lisääntyvä tarve näkyy. Ihmisiä on enemmän ja hävikkiruoan määrä on vähentynyt.
Rovaniemellä Asunnottomien yön järjestämisestä vastasi Punaisen ristin Lapin piiri. Hanketyöntekijä Riina Tikkasen mukaan Lapissa asunnottomuus ei ole esillä samalla tavoin kuin etelämpänä Suomessa.
– Se ei meillä näy samalla tavoin katukuvassa kuin etelän suurissa kaupungeissa. Lapissa asunnottomuus on enemmän piiloasunnottomuutta eli majaillaan kavereiden tai sukulaisten nurkissa, kuvailee Riina Tikkanen Lapin asunnottomuutta.
Tikkasen mukaan Lapissa myös ilmasto voi vaikuttaa siihen, että asunnottomuus ei näy katukuvassa.
– Meillä ei ole myöskään paikkoja joissa voisi majailla ympäri vuorokauden, mutta asunnottomuus koskettaa kuitenkin myös Lappia, vakuuttaa Riina Tikkanen.
Suomesta halutaan asunnottomuus pois
Punaisen ristin Lapin piirin hanketyöntekijän Riina Tikkasen mielestä asunnottomuutta voidaan vähentää kuntapäättäjien ja hyvinvointialueiden toimesta.
– Näiden pitäisi ottaa asiakseen se. Muun muassa halpoja vuokra-asuntoja pitää lisätä ja sellaiset ihmiset, joilla on haasteita asumisen kanssa, saisivat tukea asumiseen.
Tikkasen mukaan valtaosa asunnottomista tai sen uhan alla olevista on päihde- tai mielenterveystaustaisia ja sen myötä asumisen taidot voivat olla heikot.
– Ajatellaan, että pelkkä asunto vie eteenpäin, mutta harva selviää ilman ilman tukea kuitenkaan. Tukea pitää saada sellaisille ihmisille enemmän, sanoo Tikkanen.
Suomessa on vietetty Asunnottomien yötä 20 vuoden ajan. Tapahtuma on perinteisesti järjestetty YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä 17. lokakuuta.
Valtakunnallisesti Asunnottomien yötä vietetään maanantaina myös tänä vuonna. Lapissa kuitenkin keulittiin tänä vuonna ja Asunnottomien yö järjestettiin jo perjantaina.
Tänä vuonna Asunnottomien yön teemana on ”Tulevaisuus ilman asunnottomuutta”.
Tavoitteeseen seuraavalla hallituskaudella
Asunnottomien yön kansalaisliikkeen mukaan pitkäaikaistyöttömän asuttaminen säästäisi yhteiskunnalta jopa 20 000 euroa vuodessa.
– Oikeus asumiseen pitäisi olla kirjattuna lakiin. Ihmisille pitäisi antaa kolmen kuukauden takuu asunnon saamiselle tai uuden asumisratkaisun löytymiselle. Silloin minimoitaisiin pitkittyneestä asunnottomuudesta syntyviä riskejä, sanoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola.
Kun Asunnottomien yötä vietettiin 20 vuotta sitten ensimmäistä kertaa, oli Suomessa arviolta noin 9 600 asunnotonta.
Viime vuoden lopulla arvioitiin asunnottomien määrän yli puolittuneen, eli ilman asuntoa oli vuoden 2021 lopulla noin 4 000 ihmistä.
Asunnottomien yön kansalaisliike ehdottaa kymmentä toimenpidettä joilla valtio, kunnat, hyvinvointialueet sekä järjestöt voisivat poistaa Suomesta asunnottomuuden.
Kansalaisliikkeen esityksen mukaan oikeus asumiseen pitäisi saada kirjattua lakiin seuraavan hallituskauden aikana.
Lue lisää: