Pietarsaaressa on paljastettu tupakkaenkelien patsas.
Patsaalla halutaan muistaa Strengbergin tupakkatehdasta ja erityisesti sen naispuolisia työntekijöitä. Valtaosa tupakkatehtaan työntekijöistä oli naisia.
Yle seurasi tupakkaenkelipatsaan paljastusta ja lähetyksen voi katsoa tässä artikkelissa tai Yle Areenassa täällä.
Patsaan toteuttanut kuvanveistäjä Tiina Torkkeli kertoi patsaan paljastusilaisuudessa tehneensä sopimuksen patsaan veistämisestä toukokuun lopussa. Toiveena oli Lotta-veistoksen kaltainen naisfiguuri.
– Patsaan materiaali on mustaa laserleikattua terästä, joka on kuumasinkitty ja siinä on kuparoituja osia. Naisfiguuri pitää käsissään koria, joka hehkuu punaisena vähän kuin tupakan pää pimeässä silloin, kun rakennukseen sytytetään valot. Myös jalustan tekstit näkyvät valoissa, Torkkeli kertoo.
Torkkeli sanoo hakeneensa patsaaseen inspiraatiota Pietarsaaren tupakkamuseosta ja materiaali valikoitui sen mukaan.
– Tupakkaenkeli seisoo nuuskarasian päällä ja siinä on myös rataspyörä, koska he ovat olleet osa tehdastuotantoa.
Tekstinä jalustassa on ”Tupakkaenkelien muistoksi – Tobaksänglarnas minne”
Erityisesti naisten työllistäjä
Strengbergin tupakkatehtaan historia sai alkunsa 260 vuotta sitten Pietarsaaressa. Vuonna 1908 se työllisti pienessä pohjalaiskaupungissa jo yli 1600 työntekijää.
Pietarsaaren tupakkatehtaan museonjohtaja Carola Sundqvist kertoi pajastustilaisuudessa, että tupakkaenkeli-nimitys tuli naistyöntekijöiden käyttämien vaatteiden väristä.
– Tupakkaenkeli on tupakkatyöntekijä, nainen yleensä, jolla oli omien vaatteidensa päällä aluksi valkoinen essu. Myöhemmin 50-luvulla heillä saattoi olla valkoinen takki ja siitä valkoisesta tulee enkeli.
Reilu sata vuotta sitten Suomessa elettiin murrosaikaa, kun naiset saivat äänioikeuden ja alkoivat tehdä niin sanottuja miesten töitä tehtailla. Naisille soveliaat ammatit olivat siihen asti olleet lähinnä erilaisia palvelijan, sairaanhoitajan tai opettajattaren töitä.
– Aluksi tehtaalla oli miehiäkin töissä. Esimerkiksi pikanelliä valmistaneet käsityömestarit. Mutta vuonna 1864 tuli muutos, jolloin naimattomat naiset saivat itsenäisyyden kun he täyttivät 24. Tämän alueen teollistumisen myötä tänne muutti naisia, kun he saivat päättää omista asioistaan, Sundqvist kertoo.
Toisaalta monet halusivat nimittää itsellistä tehdastyöläisnaista tupakkahuoraksi.
Tehdas lakkautettiin vuonna 1998. Nykyään tupakkatehtaan tiloissa toimivat muun muassa tupakkamuseo, Pietarsaaren kaupungintalo virastoineen sekä erilaista yritystoimintaa.
Aiheesta voi keskustella perjantaihin 28. lokakuuta kello 23 asti.
Enemmän aiheesta:
Pietarsaaressa tupakkatehtaan naistyöntekijöiden kunniaksi suunniteltu patsashanke etenee