Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Tuomo Ryynänen muistaa, kun tietokoneisiin tuli värit ja laitteet kehittyivät sukupolvesta seuraavaan: ”Nyt ei ole sellaista wau-efektiä”

Retrotietokoneet kertovat Suomen digitaalisesta kulttuuriperinnöstä. Tuomo Ryynänen loi kiertävän näyttelyn, jossa jälleen suosioon nousevaan vanhaan tekniikkaan voi tutustua.

Mies seisoo vanhan tietokoneen vierellä.
Tuomo Ryynänen uskoo, että retrokoneet ja -pelit ovat tulleet muotiin jäädäkseen. Kuva: Juuso Kääriäinen / Yle
  • Birgitta Vuorela
  • Juuso Kääriäinen

2020-luvulla tietokone on useimmille välttämätön, persoonaton työväline. Arkipäivää.

Toisin oli 1980-luvulla, jolloin tietotekniikka toi vauhdilla kotitalouksiin paljon uutta ja ihmeellistä. Jotain mullistavaa.

Alan monet kehitysvaiheet nähnyt tietotekniikan lehtori Tuomo Ryynänen hyppäsi kehityksen kelkkaan jo 40 vuotta sitten ja iloitsee siitä, että on päässyt näkemään kaikki vaiheet.

– Silloin kun aloiteltiin, oli kaksi väriä. Sitten joku toi 8, toinen 16 ja yhtäkkiä niitä oli miljoona.

– Täytyy tunnustaa, että tämä nykyinen suunta on vähän tylsä. Nyt ei ole sellaista wau-efektiä, joka oli laitteissa, kun siirryttiin seuraavaan sukupolveen. Se oli todella kokemus.

Monen asian summana ja rakkaudesta retroon, Ryynänen kehitteli kiertävän näyttelykokonaisuuden, I love 8-bit, jossa pääsee tutustumaan Suomen digitaaliseen kulttuuriperintöön.

Ensimmäinen näyttely järjestettiin reilu vuosi sitten. Nyt näyttelyn voi tilata lähes 60 laitteen kokonaisuudesta.

Lokakuussa näyttely on ollut koettavissa Vaasassa, kauppakeskus Rewelissä.

Tuomo Ryynäsellä on yli 50 retrotietokonetta – onnettomuuden jälkeen hän halusi tarjota koneita muillekin
Toimittajamme Juuso Kääriäinen tutustui näyttelyyn Vaasassa.

Commodoret tulivat Vaasan kautta

Vaasaan saapui näytille kymmenen konetta, joiden valinta oli helppo. Kaupungissa on pitkät perinteet Commodoren maahantuonnissa, koska PCI-Data-yritys on toiminut Vaasassa.

– Itse asiassa PCI-Data tietokoneisti Suomen. Se oli erittäin merkittävä yritys 1980-luvulla, muistelee Ryynänen.

Pöydällä komeilee muun muassa vanha Amstrad. Brittiläinen tietotekniikkavalmistaja tunnetaan yhtenä 1980-luvun johtavista kotitietokonevalmistajista.

Kaksi vanhaa tietokonetta pöydällä. Taustalla pöydällä on kyltti, jossa on Atarin logo.
Vanhojen koneiden muotoilu oli oman aikansa tuote. Kuva: Juuso Kääriäinen / Yle

Aluksi hinnat olivat korkeita, mutta vähitellen koneita alkoi ilmestyä myös kotien käyttöön.

– Kun katsotaan näitä laitteita, niin näillä on ollut erittäin suuri merkitys tietoyhteiskunnan syntyyn, nämä olivat ensimmäisiä jokamiehen laitteita.

I love 8-bit -näyttelyssä museotavaraan koskeminen ei ole kielletty. Päinvastoin, se on jopa suositeltavaa. Näin myös Vaasassa.

– Tässä meillä on lyhyitä ohjelmia, joilla näyttelyvieraat pystyvät kokeilemaan, miltä tuntuu ohjelmoida 40 vuotta vanhaa tietokonetta.

Lisää: Commodore 64 tuli kauppoihin 40 vuotta sitten – tietokone synnytti koodaajien sukupolven ja levitti teknologiauskoa

Kulttuuri kiehtoo

Ryynästä kiehtovat vanhat koneet itsessään, mutta myös kulttuuri, joka tietokoneiden saapuessa oli erilainen kuin nykyään.

– Silloin tietotekniikka enemmän yhdisti kuin erotti ihmisiä, sanoo Ryynänen.

Tällä hän viittaa laitteista kiinnostuneeseen yhteisöön, jossa uusi asia toi yhteen samanhenkistä porukkaa. Yhteisen innostuksen tuloksena nähtiin monta menestystarinaa.

Enää tekniikka ei ole harvojen harraste. Tuomo Ryynänen uskoo, että esimerkiksi retrokoneet ja -pelaaminen ovat tulleet taas muotiin – ja jäädäkseen.

– Periaatteessa tietokoneet ovat vähän kuin lavatanssit. Tietokoneet on bändi ja sitä tullaan katselemaan. Mikseivät nämä lavatanssit voisi jatkua tulevaisuudessakin?

Lapsi istuu naisen sylissä ja pelaa tietokonepeliä joystickillä.
Näyttelyssä saa mielellään koskea ja kokeilla. Kuva: Juuso Kääriäinen / Yle

Tekniikka kiinnostaa suomalaisia

Retrotekniikan suosio näkyy myös siinä, että se on yhä enemmän esillä mediassa. Myös I love 8-bit -näyttelyn kävijämäärät ovat vuoden aikana moninkertaistuneet.

Ylipäätään suomalaiset ovat aina olleet tekniikasta kiinnostuneita.

– Me ollaan aina oltu hyviä omaksujia. Otetaan nopeasti käyttöön uutta tekniikka, ostetaan rautaa ja pyritään soveltamaan sitä. Se on meidän vahvuus.

Ryynänen uskoo, että se on vahvuus myös tulevaisuudessa, mutta toppuuttelee ryntäämästä jokaisen teknologian perään.

– Ehkä enemmän pitäisi kiinnittää huomiota kokonaisuuksiin ja turvallisuuteen, ettei liian innokkaasti olla sinne digiin menossa.

Millaisia muistoja sinulla on alan kehityksestä? Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin kello 23 saakka.

Enemmän aiheesta:

Konsta Lamu, 22, vietti kymmenen vuotta CS:GO:n parissa, mutta nyt riitti – "Ajan voi käyttää paremminkin"

Super Mario 64 -pelikasetti myytiin yli 1,5 miljoonan dollarin ennätyshintaan

Pam! Tsäp! Poing! Vanhat flipperit ja videopelit ovat taas muotia, ja pelihalleja nousee kuin sieniä sateella