Nurmijärven pääkirjasto avasi ovensa saneeraustöiden jälkeen uudelleen lokakuun alussa ja on sen jälkeen kärsinyt toistuvasta ilkivallasta. Avaamisen jälkeen kirjastossa on muun muassa väärinkäytetty käsidesiä, sotkettu seiniä suklaalla ja irrotettu palovaroitin.
Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä kertoo, että suurin osa ilkivallasta on tapahtunut nuorille suunnatussa Nurjasto-tilassa.
– Palovaroittimen irrottaminen aiheutti ison hälytyksen, ja tilat jouduttiin tyhjentämään. Siellä on tietysti ihan uudet kalusteet ja niissä hienot verhoilut. On tylsää, että ne on heti sotkettu ja niitä joudutaan sitten pesemään, huoltamaan ja kunnostamaan, Mäkelä kertoo.
Kirjasto oli suunnitellut myös kirjastokortilla toimivan omatoimikirjaston avaamista, mutta jatkuvan ilkivallan vuoksi suunnitelma on toistaiseksi jäissä. Nyt kirjasto palvelee vain henkilökunnan ollessa paikalla.
Kirjastolla on mahdollisuus antaa yksittäisille käyttäjille porttikieltoja, mutta vielä sellaisia ei ole annettu.
Nuorten oma tila säppiin
Ilkivallan vuoksi Nurjasto on nyt suljettu. Mäkelän mukaan kirjasto suunnittelee sen uudelleen avaamista jo piakkoin, mutta ensin asia pitää käydä läpi tilan käyttäjien kanssa.
– Katsotaan sitten, että miten sen kanssa toimitaan, saako tila olla rauhassa ja löydämmekö yhteiset pelisäännöt. Olemme lisänneet vartiointia ja nuorisotoimen läsnäoloa ainakin toistaiseksi. Hyvin paljon siellä on vakiintuneita käyttäjiä, joiden kanssa varmaan pystytään ihan keskustelemalla asioita hoitamaan.
Ilkivallan tekijöiden joukossa on Mäkelän mukaan nuoria, mutta osa tekijöistä on myös hieman vanhempia käyttäjiä. Joistakin tapauksista on tehty poliisille rikosilmoitus. Suurin osa tekijöistä on jäänyt kiinni itse teosta.
Mäkelä toivoo, että asian julkituominen ja kirjaston järeämmät suojatoimet viestisivät ilkivallan tekijöille, että tällainen ei ole sallittua ja että ilkivallalla on seuraamuksia. Vaikka rikosvastuu alkaa 15-vuotiaana, myös sitä ennen tekijät ovat vahingonkorvausvastuussa. Mäkelä toivoo, että nuoret itse pohtisivat, millaisia tiloja ja palveluita he kaipaisivat, jotta paikkoja ei tarvitsisi rikkoa.
– Onko se sitä, että tarvitaan lisää yhteisiä oleskelualueita? Vai onko se enemmän hätähuuto tarpeesta tuelle? Sellaista on myös pyritty lisäämään. Osa on tietty sellaista kasvuun liittyvää elämänvaihetta, jossa kokeillaan rajoja, Mäkelä sanoo.
Mäkelän mukaan jo rakennusten suunnitteluvaiheessa kiinnitetään huomiota ilkivaltaan. Rakennuksia ei kannata esimerkiksi sijoittaa syrjäisille alueille, joiden valvonta on hankalaa. Myös valaistus sekä kameravalvonnan ja palotikkaiden suunnittelu vaikeuttaa ilkivaltaa ja rakennusten väärinkäyttöä. Pintoja suunnitellaan niin, että niitä on vaikeampaa töhriä pysyvästi. Sisätiloissa esimerkiksi kalusteet on suunniteltu kestämään sekä ilkivaltaa että peruskäyttöä paremmin kuin ennen.
Ilkivaltaa ympäri Nurmijärveä
Nurmijärvi käytti viime vuonna noin 62 000 euroa ilkivallan vahinkojen korvaamiseen. Summaan ei kuulu esimerkiksi tapausten ja korjaustarpeiden selvittäminen. Mäkelä kertoo, että ilkivalta voi aiheuttaa myös henkistä vahinkoa.
– Kerran yhdellä alakoulun pihalla lapset olivat päässeet itse suunnittelemaan pihaa. Oli pidetty vaalitkin, joissa päätettiin, mitä sinne tulee. Se oli hirmu iso työ, ja oppilaat olivat siitä todella iloisia. Koulussa pidettiin hienot juhlat pihan kunniaksi. Yhtenä yönä siellä kävi joku porukka, ja sen jälkeen oli istutukset tuhottu ja leikkivälineitä rikottu. Se aiheutti todella pahaa mieltä. Jotkut eivät ymmärrä, että tässä voi olla isompiakin asioita kuin vain se, että joku keinu rikotaan, Mäkelä sanoo.
Mäkelä kertoo blogissaan myös muista tapauksista: päiväkodin pihalla on poltettu leluja ja revitty lautoja seinästä. Koulun ikkunoita on rikottu ja seiniä tuhrittu. Myös bussipysäkkien laseja on rikottu tasaiseen tahtiin. Tällaisia kohteita on hankala valvoa, ja useimmiten ilkivalta tapahtuu vasta pimeän tulon jälkeen.
Ilkivallasta kertoi ensimmäisenä MTV Uutiset.
Juttua korjattu 31.10. kello 6.20: Asiasta kertoi ensimmäisenä MTV Uutiset, ei Nurmijärven Uutiset.
Voit keskustella aiheesta 31.10.2022 kello 23:een saakka.
Enemmän aiheesta: