Riihimäellä otetaan vihdoinkin vanhoja teollisuuskiinteistöjä uuteen käyttöön. Naapurit Hyvinkäällä ja Hämeenlinnassa ovat jo vuosia sitten luoneet Villatehtaan ja Verkatehtaan alueille omat kaupunkikulttuurikeskittymänsä.
Riihimäellä pohditaan vielä vanhan voimalan tulevaisuutta, mutta entisen Riihimäen Lasin tehdasrakennukset saattavat ehtiä ensin.
Uusi omistaja, hyvinkääläinen Kallioinen Yhtiöt Oy on laittanut tuulemaan. Julkisuuteen on tuotu visioita siitä, mihin vanhat rakennukset voisivat tulevaisuudessa soveltua.
Suunnitelmissa kaivattu konserttiareenaa
Alueelle saattaa sijoittua 5–10 vuoden sisällä nippu luovan alan yrityksiä sekä putiikkeja, ravintoloita, panimo, konsertti- ja tapahtuma-areena, toimistotiloja ja jopa hotelli.
– Siihen saisi kohtuullisen kokoisen hotellin. Se soveltuisi rakennukseen teknisesti ja tilojen puolesta aika hyvin. Se on myös hyvin lähellä lasimuseota, joten kävijät voisivat jäädä hotelliin yöksi, pohtii arkkitehti Eric Rawlins.
Arkkitehtia innostavat myös esimerkiksi entisen pakkauslasitehtaan korkea halli, jossa ennen hohkasivat kuumat lasiuunit.
– Kutsun sitä korkeaa tilaa katedraaliksi. Siellä on korkeita pilareita ja hyvin juhlava tunnelma, Eric Rawlins kuvailee.
Tila sopisi hyvin tapahtuma- ja konserttiareenaksi. Sellaista Riihimäellä onkin kaivattu.
Rakennuksia korjataan pikkuhiljaa
Lasitehtaan kymmenen tuotanto- ja varastorakennusta siirtyivät vuosi sitten Kallioinen Yhtiöt oy:lle. Rakennusten kunto vaihtelee laidasta laitaan. Remontoitavaa tilaa on yli 20 000 neliötä. Vuokralaisia on tällä hetkellä 15, joukossa on kaksi lasistudiota, puuseppä sekä keramiikkataiteilija.
Kallioiselle rakennuksissa on työsarkaa vuosikausiksi.
– Purettavaa, korjattavaa ja rakennettavaa riittää, sillä tämä on kohteena iso, myöntää yhtiön hallituksen puheenjohtaja Veijo Kallioinen.
Useat rakennukset ovat suojeltuja, ja niiden ulkokuorta ei saa juuri muuttaa.
– Täällä pitää ensin laittaa yleisilme kuntoon. Vanerilla peitetyt ikkunat korjataan ja tietysti piha-alue. Muuten kohteita korjataan sitten pala palalta sitä mukaa, kun löydämme vuokralaisia.
Alueen suunnitelmia pohditaan yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun ja Riihimäen kaupungin kanssa.
Esikuvana on pidetty Tallinnan Telliskiven vanhaa teollisuusaluetta, josta on onnistuneesti kuoriutunut luova keskus. Siellä on studioita, gallerioita, teattereita, kahviloita, baareja sekä erilaisia kulttuuritapahtumia. Ei vain sisätiloissa, sillä myös piha-alueet ovat aktiivisessa käytössä.
Lasimuseon väistötilat ehkä tehdasalueelle
Riihimäen kaupungin hankepäällikkö Kristian Keinäsen puheissa vilahtelee samanlaisia asioita. Tavoitteena olisi kulttuurikeskittymä, jossa viettäisivät aikaa niin matkailijat kuin riihimäkeläiset itse.
Riihimäen kaupunki selvittää parhaillaan, miten Suomen lasimuseon peruskorjaus toteutetaan.
Yksi vaihtoehto olisi siirtää lasimuseo remontin ajaksi lasitehtaan tiloihin.
– Museon toimintaa ei haluta kiinteistön remontin takia keskeyttää. Väistötila lasitehtaalla mahdollistaisi osaltaan tehdasalueen kehittämisen aktivoitumista alkuvaiheessa, Keinänen pohtii.
Riittääkö taiteentekijöiden lompakon syvyys?
Kiinnostus tehtaan vuokratiloja kohtaan on lisääntynyt Kallioisen tultua omistajaksi. Voiko neliövuokra nousta liian korkeaksi luovaa työtä tekeville pienyrittäjille, kun edessä on kuitenkin mittavia panostuksia korjauksiin?
– No sanopa se. Taideharrastajat ja monet muut ovat erittäin kiinnostuneita näistä tiloista. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan puhuttu rahasta vielä mitään. Osa tiloista voi ehkä olla sellaista, joka ei ole meille kannattavaa, mutta teemme ne kuntoon kuitenkin, asettelee Veijo Kallioinen sanojaan.
Kallioinen sanoo suhtautuvansa tehdasalueen kehittämiseen tosissaan.
– Tämä on viimeinen projektini, jonka otan hoidettavakseni. Kyllä tähän kymmenen vuotta taitaa mennä.