Aluepäättäjien vaalikelpoisuusasiat askarruttavat sekä hyvinvointialueen että valtion hallintoa.
Kuntaliiton tulkinnan mukaan ensi vuonna toimintansa aloittavan hyvinvointialueen työntekijät eivät voi kuulua aluehallitukseen, jos he työskentelevät välittömästi aluehallituksen alaisuudessa.
– Syy tähän on yksinkertainen, eli aluehallitus on ennen kaikkea työnantajan edustaja eli se vastaa henkilöstöpolitiikasta, muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen valtiovarainministeriöstä sanoo.
Ahosen vastuulla ministeriössä on hyvinvointialueiden toiminnan käynnistäminen.
Ministeriö selvittää jääviysperusteet
Hyvinvointialueen työntekijä voi olla vaalikelpoinen myös aluehallitukseen, jos hän on lautakunnan eikä aluehallituksen alaisuudessa. Muutosjohtaja patistaakin hyvinvointialueita selvittämään aluehallinnon jäsenten jääviysasiat ennen vuoden vaihtumista.
– Nyt pitäisi kaikkien alueiden kipinkapin kaivaa hallintosääntönsä esiin ja miettiä organisaatiokaaviostaan, ketkä työntekijät ovat vaalikelpoisia valtuustoon, ketkä mihinkäkin lautakuntaan ja ketkä aluehallitukseen, Ahonen toteaa.
Valtiovarainministeriöön on tullut viime aikoina runsaasti kyselyjä asiasta. Kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) on tällä viikolla pyytänyt ministeriön virkamiehiä käynnistämään hankkeen, jossa selvitetään erityisesti hyvinvointialueen hallituksen jäsenten vaalikelpoisuus.
Aluevaltuustoon vaalikelpoisia ovat kaikki muut paitsi johtavassa asemassa hyvinvointialueella työskentelevät. Jos työntekijän asema on muuttunut kevään vaalien jälkeen, hän on saattanut menettää vaalikelpoisuutensa.
Ahosen mukaan nopeita ratkaisuja selvitystyöstä ei ole luvassa, vaan mahdolliset lainsäädäntömuutokset tulevat seuraavan hallituksen käsiteltäväksi. Hyvinvointialueiden pitää hänen mukaansa tämän vuoden puolella itse selvittää luottamushenkilöidensä tämänhetkinen vaalikelpoisuus.
Keski-Suomessa ei kiirehditä
Keski-Suomen aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula (kesk.) toteaa, että Keski-Suomen hyvinvointialueen työntekijät ovat aluehallituksen alaisuudessa, sillä aluelautakunnilla ei ole budjettivaltaa.
Hyvinvointialueelle siirtyy Keski-Suomessa noin 11500 työntekijää. Aluevaltuustoon heitä pääsi useita, ja aluehallituksessa on kolme tulevan hyvinvointialueen työntekijää.
Aula pitäisi toimivimpana ratkaisuna sitä, että aluehallituskelpoisuus rajattaisiin koskemaan vain johtavassa asemassa olevia. Muuten päätöksenteossa katsottaisiin jääviys tilannekohtaisesti.
Hallintosääntöön ei Aulan mukaan Keski-Suomessa tehdä kiireellisiä muutoksia, eikä lautakuntarakennetta aiota muuttaa. Hän sanoo, että asiasta on hyvä saada kaikille hyvinvointialueille ”yhteiset suuntaviivat”.
Keski-Suomen aluehallituksen puheenjohtaja luottaa siihen, että lainsäädäntöön löytyy malli, joka mahdollistaa myös hyvinvointialueen työntekijöille laajemmat vaikuttamismahdollisuudet luottamustoimissa.
– Me odotamme valtiovallalta ohjeistusta, Aula sanoo.
Muutosjohtaja Ville-Veikko Ahosella on selkeä kanta asiaan:
– Ainoa keino varmistaa tämä (vaalikelpoisuus) pomminvarmasti on se, että tulee selkeät lautakunnat, joiden alaisuudessa työskentelevät ne henkilöt, jotka osallistuvat päätöksentekoon.
Aula toteaa, että jos valtakunnallinen linjaus kelpoisuusehdoista määrää näin, poliittisten ryhmien on Keski-Suomessa valittava uusia ihmisiä sellaisten edustajien tilalle, jotka eivät ole tämän katsannon mukaan vaalikelpoisia.
– Mutta Keski-Suomessa emme toivo, että tämä olisi se tulkinta.
Enemmän aiheesta: