Helsinki Kaupunkitilat oy:n toimitusjohtaja Krista Östman ehdotti Helsingin Sanomissa viime viikolla, että Keskuskatu voitaisiin kattaa ja tehdä katutilasta näin houkuttelevampi.
Ehdotus ei ole täysin uusi: Helsingin kaupunginvaltuutettu ja entinen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri (vihr.) twiittasi vuonna 2020, että useamman kaupungin kadun voisi kattaa ja näin parantaa niiden vetovoimaa.
Vuonna 1936 avatun Artekin myymälän sijainti on vaihdellut, mutta se on aina ollut osa Helsingin ydinkeskustaa. Nykyinen myymälä on ollut Keskuskadulla vuodesta 2016. Myynti- ja markkinointiyhtiö Artek oy:n toimitusjohtaja Anja Matilaisen mukaan ensin kannattaisi pohtia edullisempia vaihtoehtoja Keskuskadun viihtyvyyden parantamiseksi.
– Kaikki ideat joilla voidaan parantaa kaupungin keskustan viihtyvyyttä ja houkuttelevuutta ovat tervetulleita. Helsingin ydinkeskusta on kuihtunut, ja se johtuu koronasta ja ihmisten liikehdinnän murroksesta keskustassa. En ole ihan varma siitä katoksesta, sillä se on aika hulppea investointi, Matilainen sanoo.
Stockmann on kadun selvästi suurin toimija, ja sen rakennuksen itäinen seinä kattaa Keskuskadun koko eteläisen puolen. Tavaratalojohtaja Mariela Nortama kertoo yhtiön haluavan ehdottomasti mukaan keskusteluun, kun hanke lähtee konkreettisesti liikkeelle.
– Tässä kun ikkunasta ulos katselen, niin ei katu tällä hetkellä harmaassa säässä ole valtavan houkutteleva, mutta kesällä se puhkeaa kukkaansa. Talvena ja pimeinä aikoina tästä voitaisiin saada viihtyisämpi ja houkuttelevampi kaupunkilaisille ja kaupunkiin tuleville. Kyllähän siinä tekemistä vielä on, Nortama sanoo.
Nortama kertoo, että Stockmannilla ollaan pohdittu katettua terassitilaa, mutta koko kadun kattamista yhtiö ei ole vielä punninnut.
Muut vaihtoehdot ensin
Artekin toimitusjohtajan Anja Matilaisen mielestä Keskuskatu on nykyisellään melko kalsea. Tummat kivirakennukset imevät valoa itseensä ja päiväsaikaankin sinne osuu verrattain vähän valoa. Matilainen pelkää, että katos voisi tehdä kadusta vieläkin pimeämmän.
Matilainen kertoo ihmetelleensä sitä, ettei kadulle ole laitettu penkkejä tai istutuksia, eikä kadun ilmeelle ole saatu yhdenmukaista suunnitelmaa.
– Katu on kesäisin aika kirjava, kun kaikki pamauttavat terassinsa kadulle. Meilläkin on ollut muutamana vuonna metallinen penkkirivi myymälän edustalla, ja siinä istuu aina ihmisiä. Se kertoo, että ihmiset kaipaavat hengähdyspaikkaa kadulla, Matilainen kertoo.
Matilaisen mukaan koko kadun kattamisessa vaarana on, että Keskuskatu muuttuu ostoskeskusmaiseksi. Lisäksi kattaminen voisi laimentaa kesäajan lämmintä ja aurinkoista tunnelmaa.
Helsingin imago nousuun suurtapahtumalla
Keskustan toimijoilla on korona-aikana ja sen jälkeen ollut vaikeuksia asiakkaiden houkuttelemisessa takaisin keskustan liikkeisiin, ja helsinkiläiset itsekin ovat huolissaan keskustan näivettymisestä. Suunnitelma kävelyalueiden lisäämisestä keskusta-alueelle on yksi keinoista, joilla ihmisiä yritettäisiin saada takaisin ydinkeskustaan viettämään aikaa.
Matilainen uskoo, että kaupungin piristämisessä kannattaisi ottaa mallia kymmenen vuoden takaa Helsinki Design Capital -tapahtumasta.
– Se antoi uuden buustin koko kaupungille ja siitä tuli suomalaisille ylpeydenaihe, josta haluttiin kertoa. Sen jälkeen matkailu vauhdittui, ja Helsinki on ollut iso tekijä siinä.
Matilainen toivoo, että samanlaisia työkaluja käytettäisiin kaupungin ja sen keskustan kehittämisessä nyt. Tätä varten kaupungin pitäisi aktivoitua eri toimijoiden kanssa.
– Vaikka kaupunki on tehnytkin hyvää työtä, nyt pitäisi ottaa lusikka kauniiseen käteen ja lähteä uudestaan panostamaan. Pitäisi tehdä uusi lähtö, ei vain surkutella ja odotella, että joku tekee jotain, Matilainen sanoo.
Stockmannin Nortama pitää Matilaisen ehdotusta hyvänä ideana.
– Meillähän on keskustassa tapahtumia, ja mukavia tilaisuuksia järjestetään koko ajan. Ehkä järjestäytyminen sen ympärille olisi asia, jonka toteuttamista kannattaisi yhdessä miettiä kaupunginkin kanssa. Nyt tapahtumat ovat yksittäisiä tilaisuuksia, joita eri toimijat rakentavat pienemmässä kokoonpanossa, Nortama pohtii.
Voit keskustella aiheesta 16.11.2022 kello 23:een saakka.
Enemmän aiheesta: