Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Saamelaiskäräjälakiesitykselle haetaan YK:lta täytäntöönpanokieltoa

Osa saamelaiskäräjien jäsenistä pitää lakiesitystä syrjivänä ja on päätynyt hakemaan YK:lta täytäntöönpanokieltoa.

Pohjoismaiden saamelaisparlamentaarikot koolla Inarin Sajoksessa 19.5.2022.
Pohjoismaiden saamelaisparlamentaarikot koolla Inarin Sajoksessa 19.5.2022. Kuvituskuva. Kuva: Kirsti Länsman / Yle
  • Pirkko Kukko-Liedes

Saamelaiskäräjien jäsenet Inka Kangasniemi ja Pigga Keskitalo hakevat YK:lta täytäntöönpanokieltoa pääministeri Sanna Marinin ja oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin saamelaiskäräjälakiesitykselle.

– Katsomme, että esitys on nykymuodossaan saamelaisia syrjivä. Se antaisi saamelaiskäräjien valtaa pitävälle ryhmittymälle oikeuden päättää, ketkä saavat äänestää tulevissa vaaleissa. Tällainen ei mielestämme kuulu demokratiaan.

Kangasniemen ja Keskitalon tiedotteessa arvostellaan lakiesitystä siitä, että se poistaisi osalta saamelaisia äänioikeuden saamelaiskäräjävaaleissa.

– Se merkitsisi, että he eivät voi osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon ja heidän alkuperäiskansaoikeutensa poistetaan. Tällä olisi laajakantoisia seurauksia Suomen alkuperäiskansan perustuslailliseen oikeuteen harjoittaa ja kehittää saamelaisten kulttuuria ja kieliä. Lisäksi tällä on merkitystä saamelaisten maankäyttöön ja elinkeinoihin.

Inka Kangasniemi ja Pigga Keskitalo vetoavat hallitukseen sekä kaikkiin hallituspuolueiden eduskuntaryhmiin, että ne omaehtoisesti keskeyttävät nykysisältöisen lain etenemisen eduskunnan käsiteltäväksi. He pitävät asiaa vakavana ihmisoikeuskysymyksenä.

Kangasniemen ja Keskitalon tiedotteen mukaan myös kolme muuta saamelaiskäräjien jäsentä on viime viikolla pyytänyt YK:lta saamelaiskäräjälakiesityksen täytäntöönpanokieltoa.