Elokuva-ala Suomessa elää outoja aikoja. Kotimaiset leffat menestyvät festivaaleilla, uusia elokuvateattereita avataan ja rahoittajatkin ovat pysyneet suopeina. Katsojaluvut sen sijaan ovat karua luettavaa. Selvitimme mistä on kyse.
Elokuvissakävijä on tänä syksynä saanut rouskutella popcornejaan väljissä saleissa, sillä yleisö ei ole palannut koronan jälkeen teattereihin entiseen malliin.
Ainakaan kotimaisen tarjonnan puutteesta se ei voi johtua. Elokuva-alan koronasumaa puretaan parhaillaan ja esimerkiksi marraskuun ensimmäisellä viikolla nähtiin kolme kotimaista ensi-iltaa.
Suomen Filmikamarin eli elokuva-alan yhdistysten keskusjärjestön toimitusjohtaja Tero Koistinen kertoo, että syksyllä ensi-iltansa on saanut ennätykselliset 30 kotimaista elokuvaa.
Ei ihme, että yleisöllä on pää pyörällä ja elokuvateattereissa rakennetaan erikoislaatuista palapeliä, jotta ensi-illat saadaan kunnialla pyöräytettyä valkokankaalle.
Silti tuoreilla kotimaisilla leffoilla on riittänyt medianäkyvyyttä ja festivaalimenestystä.
Moni suomalainen elokuva on tehnyt myös uusia kansainvälisiä avauksia. Rakkaani merikapteeni syntyi yhteistyössä irlantilaisten kanssa, Sydänpeto on suomalais-ranskalais-saksalainen tuotanto ja The Twin - Paha kaksonen nousee keväällä valkokankaille yli 30 maassa.
Yleisö ei ehdi kyytiin, kun leffa meni jo
Elokuvakriitikko Kalle Kinnunen muistuttaa silti twiitissään, että yleensä tähän aikaan vuodesta moni elokuva on ylittänyt 100 000 katsojan rajan. Nyt elokuvia on kaksi, Mielensäpahoittaja-sarjan kolmas osa sekä Supermarsu 2.
Tero Koistinen myöntää tilanteen olevan erityinen ja uskoo sen johtuvan useista syistä, joista koronapandemia seurauksineen on suurin.
Kokonaiskatsojamääriin vaikuttavat tämän vuoden alkupään koronasulut, joiden aikana leffateatterit olivat kokonaan kiinni.
Kotimaisten ensi-iltojen rynnäkkö on vaikuttanut katsojien käyttäytymiseen.
Kun ennen koronapandemiaa saattoi ajatella menevänsä katsomaan uuden kotimaisen leffan vaikkapa kuukauden päästä ensi-illasta, nyt se on auttamatta myöhäistä. Katsojat ovat olleet hämmentyneitä, eivätkä monet ole pystyneet reagoimaan nopeasti vaihtuvaan ohjelmistoon.
Pandemia näkyy ensi-iltasuman lisäksi myös suurten kassamagneettien vähyytenä.
– Isot Hollywood-elokuvat toimivat usein katsojavetureina, mutta nyt niitä on ollut vähän koronasta johtuen.
Isojen elokuvien tuotantoja tai ensi-iltoja lykättiin pandemian vuoksi. Lisäksi studiolla on omat suoratoistokanavansa. Niihin on työnnetty leffoja, joita ennen koronaa olisi levitetty suurella volyymilla teattereihin, Koistinen kertoo.
Tilanne on samansuuntainen myös muualla Euroopassa.
Nuoret perheet ja pienet lapset halutaan leffaan
Elokuva ei teatterista hävittyään katoa mihinkään. Moni jatkaa elämäänsä suoratoistopalveluissa ja televisioesityksissä. Keskimäärin elokuvalla on ainakin kymmenen vuoden häntä.
Pitkä häntä vaikuttaa olevan myös pandemialla, sanoo Aurora Studios -yhtiön toimitusjohtaja Petri Kemppinen. Aurora Studios -elokuvayhtiö toimii elokuva- ja tv-tuotantoihin sijoittavan Finnish Impact Film Fund -pääomarahaston managerina.
Kemppinen on tällä hetkellä erityisen huolissaan uusien sukupolvien elokuvarutiineista.
– Jos ajattelee vaikka pari vuotta ennen koronapandemiaa syntyneitä lapsia ja heidän perheitään, tajuaa, etteivät nämä lapset ole välttämättä käyneet elokuvissa koskaan, Kemppinen sanoo.
Pandemian aikaan perheet satsasivat Disney+ -palvelun kaltaisiin suoratoistoalustoihin tai katsoivat lasten sisältöjä vaikkapa Yle Areenasta. Perheiden kokemus ehkä oli, että elokuvan katsominen kotona on lapsiperheelle vaivattomampaa ja edullisempaa, kuin elokuvissakäynti.
– Nyt pitäisi saada perheet takaisin elokuviin. Täytyy miettiä miten se tottumus syntyy ja miten se heille tarjoillaan. Lapset ovat tulevaisuuden elokuvissakävijöitä, Kemppinen pohtii.
Markkinat ja sijoittajat uskovat elokuvaan
Perheiden liikkumiseen vaikuttaa tietysti myös se, miten paljon rahaa on käytössä. Nyt ruuhkavuosia elävät ovat taloudellisesti tiukoilla, kun energian hinta nousee ja liikkuminen on kallista.
Filmikamarin Koistinen suomii mediaa lamapuheesta.
– Välillä median viesti tuntuu olevan se, että varokaa tulevaa talvea: pakkanen puree pyllyyn ja leipä loppuu. Tällainen puhe vaikuttaa tietenkin siihen minkälaisia kulutusvalintoja tehdään, Koistinen hymähtää.
Pankkien luottokorttianalyysit viestittävät toisenlaisesta todellisuudesta. Petri Kemppisen mukaan ne kertovat, että ajanvietteeseen on alettu käyttää taas rahaa koronapandemian jälkeen. Ensin väki palasi ravintoloihin, sittemmin urheilukilpailut, konsertit ja teatteri ovat nousseet. Tämä viittaisi siihen, että elokuvakin saa osansa ennen pitkää.
Näistä syistä sijoittajatkin näyttävät uskovan tulevaan. Esimerkiksi Finnish Impact Film Fund kasvatti pääomaansa tänä syksynä 5,5 miljoonasta eurosta peräti 13,5 miljoonaan euroon.
FIFF on kuluneen kahden vuoden aikana tehnyt kaikkiaan 16 sijoitusta kotimaisiin elokuviin ja tv-sarjoihin.
Katsojien pitää palauttaa mieleen, miten kivaa elokuvissakäynti olikaan
Sekä Tero Koistinen että Petri Kemppinen vakuuttavat, että elokuva-ala ei ole millään mittarilla luovutusmielialalla. Molemmat uskovat, että katsojakato on tilapäistä ja keinoja elokuvissakäynnin elvyttämiseksi on.
Koistinen mainitsee yleisöä aktivoivat kampanjat ja uusien elokuvateattereiden houkuttavuuden. Ympäri Suomea on avattu uusia saleja ja ne tuntuvat kiinnostavan yleisöä. Esimerkkinä Koistinen mainitsee Raision Finnkinon Luxe-teatterin ja Seinäjoen Bio-Rexin. Helsinkiinkin ollaan avaamassa uusia saleja lähitulevaisuudessa.
– Kyllä elokuvateatterielämykseen uskotaan maailman markkinoilla. Sellainen olettama on, että vuoden 2024 aikana tai viimeistään vuoden 2025 alkupuolella ollaan samoissa luvuissa kuin ennen pandemiaa, Kemppinen pohtii.
Koistisen mukaan tälläkin hetkellä kotimaisten elokuvien katsojalukuihin on syytä olla tyytyväinen. Alkuvuosi menetettiin koronarajoituksille, mutta silti katsojaluvut ovat vain 20 prosenttia jäljessä pandemiaa edeltävästä ajasta. Se tarkoittaa, että tällä hetkellä kotimaiset elokuvat ovat keränneet yhteensä noin 1,3 miljoonaa katsojaa. Kaikkineen elokuvateattereissa on käynyt yli 5 miljoonaa kävijää.
Aiemmat kriisivuodet ovat osoittaneet, että ihmiset kaipaavat pakopaikkaa arjesta vaikeina aikoina. Onko pakotie tulevaisuudessa juuri elokuva, sitä ei vielä tiedä kukaan.
Myös Kulttuuriykkösessä keskustellaan elokuvayleisön liikkeistä tänä syksynä. Samalla ohjelma tarjoaa tietopaketin suomalaisen elokuvan historiasta. Nicklas Wancken vieraina Juri Nummelin ja suomalaisen elokuvan tutkija Juha Seitajärvi kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista. Kuuntele tästä:
Korjattu 17.11. klo 9:56: Myös Supermarsu 2 on ylittänyt 100 000 katsojan rajan. Alunperin artikkelissa luki, että tähän on yltänyt vain Mielensäpahoittaja-sarjan kolmas osa. Lisäksi korjattu, että kotimaisten elokuvien katsojamäärä on 1,3 miljoonaa ja kokonaiskatsojamäärä yli 5 miljoonaa.
Lue myös: