Kadulla on tyttöjä, jotka oireilevat väkivallalla ja keräävät itselleen nimeä: asiantuntijat kertovat, miksi olemme nyt vedenjakajalla

Keskustelu poikien ja miesten katuväkivallasta ja ryöstöistä uhkaa jättää tyttöjen pahan olon alleen.

Poliisin tuoreiden tilastojen mukaan pojat tekevät väkivaltarikoksia monta kertaa enemmän kuin tytöt, mutta tyttöjen koulu-uupumus ja masennus ovat nousseet räjähdysmäisesti.

Tyttöjen paha olo on kuitenkin jo alkanut näkyä myös ulospäin kohdistuvana kyynisyytenä, kuten välinpitämättömyytenä koulua kohtaan.

Nyt moni asiantuntija pelkää, että tyttöjen väkivaltaisuus voi alkaa suuntautua entistä enemmän ulospäin ja näkyä myös kaduilla.

Samaa mieltä on tässä jutussa esiintyvä 28-vuotias nainen, joka liikkui nuorempana väkivaltaa ihannoivissa tyttö- ja poikaporukoissa ja käytti väkivaltaa sekä itseään että muita kohtaan. Nainen haluaa pysyä tunnistamattomana asian arkaluontoisuuden vuoksi. Hänen henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa.

Näin nainen kuvailee väkivaltaista taustaansa omin sanoin:

Poikia epäillään monin verroin useammin väkivaltarikoksista kuin tyttöjä poliisin Ylelle toimittaman tuoreen tilaston mukaan.

Tyttöjen koulu-uupumus dramaattisessa kasvussa

Tyttöjen pahoinvointi on lisääntynyt hälyttävästi esimerkiksi Helsingissä.

– Tyttöjen dramaattinen koulu-uupumuksen kasvu kulkee käsi kädessä masennuksen kanssa Helsingissä, sanoo akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta.

Tyttöjen masennus on kaksi kertaa niin yleistä kuin pojilla.

Koulu-uupumuksesta kärsii jo jopa kolmannes tytöistä:

Toisaalta uupumus näkyy kaupungeissa kovatasoisssa lukioissa, joissa vaatimukset ovat kovia. Toisaalta taas uupumista ja masennusta lisäävät vanhempien alhainen koulutus- ja maahanmuuttotausta ja työttömyys.

Salmela-Aroa huolettaa sosiaalisen eriarvoistumisen lisäksi asuinalueiden eriytyminen.

– Koulussa näkynee myös se, millainen naapurusto on. Helsingissä on alueita, joissa segregaatio näkyy.

Nuoret voivat elää erilaisissa todellisuuksissa eri alueilla, Salmela-Aro sanoo.

Salmela-Aro nostaa esiin asuinympäristön: Helsingissä on tuhottu samalla paljon luontoa, kun on rakennettu tiiviisti.

– Jos asuinalueilla on levotonta eikä luontoa tai muita paikkoja ole naapurustossa, jossa nuorten olisi mahdollista kokoontua, niin ei ihme, että he voivat alkaa reagoida.

Ympäristön ja toisaalta nuoren itselleen asettamat suorituspaineet lisäävät voimakkaasti pahoinvoinnin lisääntymistä.

Tyttöjen kyynisyys on lisääntynyt

Vaikka väkivallan kohdistuminen ulospäin ja toisiin ihmisiin on rikostilastojenkin valossa monta kertaa yleisempää pojilla kuin tytöillä, tyttöjen ulospäin suuntautuva välinpitämättömyys on alkanut näkyä kouluissa.

Aiemmin nimenomaan pojat ovat olleet sitä mieltä, että ongelmat ovat koulussa ja yhteiskunnassa, kun tytöt taas ovat kokeneet, että ongelma on heissä itsessään ja että itse on riittämätön.

– Nyt näkyy, että riittämättömyyden lisäksi kyyninen, negatiivinen asenne on myös tytöillä voimakkaasti lisääntynyt, akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro sanoo.

Tyttöjen kielteinen suhtautuminen kouluun on lisääntynyt voimakkaasti. Tytöt näkevät syyn uupumukseen entistä useammin koulusta, eivät itsestään. Kyynisyys näkyy opintojen merkityksen vähenemisenä:

Salmela-Aron vuoden 2022 Rehtoribarometrin mukaan myös rehtorit ovat havainneet tyttöjen väkivaltailmiön, joka on ennen ollut marginaalinen.

– Olemme nyt aikamoisella vedenjakajalla. Väkivalta ja koulu eivät saisi liittyä toisiinsa, vaan koulun pitäisi olla turvasatama.

Kaduilla ryöstö- ja väkivaltatilastoissa tyttöjen ulospäin suuntautuva väkivalta ei vielä näy, mutta Salmela-Aro on huolissaan.

– Jos asialle ei tehdä mitään, se voi olla se seuraava askel. Kukaan meistä ei sitä todellakaan kukaan halua.

Jos sinulla on aiheeseen liittyvä uutinen tai vinkki, voit ottaa yhteyttä artikkelin kirjoittajaan: elina.jamsen@yle.fi

Katso Ylen aamun keskustelu nuorisoväkivallasta kokonaisuudessaan Yle Areenassa.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 24. marraskuuta kello 23:een saakka.

Enemmän aiheesta:

Nämä Helsingin koulut ovat tutkijan mielestä hälytysmerkkejä: Ylen selvitys paljastaa, että vaikeimmat ongelmat painottuvat samoille alueille