Talvi tuli ja pakkaset myös. Tämä tarkoitti Naantalissa sitä, että Turun Seudun Energiantuotannon Naantalin voimalaitoksen kolmosyksikkö pyöräytettiin käyntiin nelosyksikön kaveriksi.
Tuotanto on nyt tapissa, kertoo operatiivinen johtaja Pertti Sundberg Turun Seudun Energiatuotannosta.
– Me tuotamme sähköä omistajille niin paljon kuin pystymme ja lämpöä Turun alueelle noin 200 000 ihmiselle, tiivistää Sundberg.
Naantalin uusimman yksikön kattilassa palaa pääasiassa metsien puuhake. Kolmannes joudutaan tuomaan laivoilla ulkomailta.
Sota Ukrainassa lopetti tuonnin Venäjältä ja Valko-Venäjältä. Nyt puuta tuodaan Balttian maista ja Ruotsista.
– Saatavuuden kanssa ei ole niinkään ollut toistaiseksi ongelmia. Lähinnä ongelma on näkynyt biopolttoaineen nousseina hintoina, Sundberg harmittelee.
Kivihiilellä aloitettiin
Kun Naantalin ensimmäinen yksikkö 60-luvulla valmistui, sen ainut polttoaine oli kivihiili. Uusimmassa yksikössä eli nelosessa kivihiiltä käytetään enää vähän, ja sekin on tarkoitus korvata kokonaan kierrätyspolttoaineilla.
Marraskuun alkupuolella hiililaiva toi lastin Naantaliin. Se saattoi olla historian viimeinen hiililaivan käynti Naantalissa, sillä hiili jää laitoksella historiaan.
– Tavoite on luopua hiilestä kokonaan varsin lyhyellä aikataululla, varmistaa Sundberg.
Kolmosyksikkö käyttää pelkästään kivihiiltä ja se toimii vain talvisin, eli kuukauden tai kaksi vuodessa.
Yksikkö on rakennettu 1970-luvulla. Sillä on Sundbergin mukaan vielä jonkin verran elinikää jäljellä.
Vaikka kolmonen jäisi nyt jäähylle, hiili ei voimalaitoksen tontilta katoa.
– Meillä on varmuusvarastointivelvoite, eli vielä toistaiseksi meillä täytyy olla pihalla melkoinen hiilikasa, sanoo Pertti Sundberg.
Naantalin pitkä energiahistoria
Naantalin satamassa sijaitsevan voimalaitoksen juuret ulottuvat 1950-luvulle.
Imatran Voima valitsi sähköä tuottavan kivihiilivoimalaitoksen paikaksi Naantalin sen hyvän sijainnin takia.
Vuonna 1960 ykkösvaihe valmistui ja se kytkettiin valtakunnan verkkoon saman vuoden joulukuussa. Kakkosyksikkö valmistui 1964 ja kolmonen vuonna 1972.
Naantalin kivihiilivoimalat synnyttivät paljon kuumaa vettä, jota ei aluksi hyödynnetty. Lopulta 1980-luvulla alettiin käyttää tätä energiaa laajenevaan kaukolämpöverkostoon.
Ilmansaasteet suututtivat
1980-luvun alussa naantalilaisia alkoi harmittaa Imatran Voiman sekä sen naapurin Nesteen synnyttämät ilmansaasteet. Noki sotki pyykkejä ja yskitti monia.
Parannusta ongelmaan alkoi tulla. Rikinpoistolaitos valmistui IVO:lle vuonna 1992.
Omistuspohja uusiksi 2000-luvulla
Imatran Voima ja Neste yhdistyivät ennen vuosituhannen vaihdetta Fortumiksi. Muutokset eivät jääneet tähän, sillä Fortumin voimalaitos- ja öljynjalostus eriytyivät pian uudelleen.
Naantalin voimala jäi Fortum Heat and Gas Oy:lle.
Vuonna 2012 Naantalin voimala myytiin Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:lle.
Vähän myöhemmin ostaja muutti nimensä Turun Seudun Energiantuotannoksi. Yrityksen suurimmat omistajat ovat Fortum (53,5 %) ja Turku Energia (43,5%).
Työtä ilmaston hyväksi
2000-luvun edetessä kivihiilen huono ympäristömaine alkoi näkyä TSE:n toiminnassa.
Vuonna 2017 Naantalissa avattiin uusi yksikkö, jonka kattila pystyi polttamaan myös biopolttoainetta.
Tämän monipolttoainelaitoksen pääasiallinen raaka-aine on ollut puunkuori ja puuhake.
Vuosi sitten alettiin laitoksella vastaanottaa ja käsitellä kaupan ja teollisuuden kierrätyspolttoainetta nelosyksikössä poltettavaksi. Tätä muovi- ja pahvisilppua on ollut kuitenkin hankala saada riittävästi.
Kesällä 2020 TSE sulki kaksi vanhinta yksikköä lopullisesti.
Viimeisimpien investointien ja muutosten myötä energiantuotannon hiilidioksidipäästöt ovat Naantalin tontilla vähentyneet 60 000 tonnia vuositasolla mitattuna.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella torstaihin 24.11. kello 23:een asti.