Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Poliisikouluun valittujen opiskelijoiden määrä on romahtanut vuodessa – sata hakijaa putoaa heti fyysisessä kokeessa

Poliisiammattikorkeakoululla on vaikeuksia saada päteviä hakijoita. Jos opiskelijamäärää ei saada kasvatettua, poliiseista voi syntyä pulaa neljän, viiden vuoden päästä.

Poliisit ajoharjoituksissa Polamkissa.
Suomessa on yksi poliisiammattikorkeakoulu, josta valmistutaan poliisin ammattiin. Oppilaitos sijaitsee Tampereen Hervannassa. Kuva: Jani Aarnio / Yle
  • Pasi Punkari

Poliisiammattikorkeakoulun valintaprosessin läpäisevien määrä on tänä vuonna romahtanut, vaikka poliisin ammatista haaveilevien määrä on pysynyt edelleen korkealla.

Poliisin ammattiin järjestetään haku neljä kertaa vuodessa. Tavoitteena on, että vuodessa koulutukseen tulisi yhteensä 400 uutta opiskelijaa.

Tavoitteesta jäädään nyt sadan uuden opiskelijan verran, sillä hyväksytysti koulutukseen valitaan tänä vuonna noin 300 opiskelijaa.

– Olemme jääneet tänä vuonna runsaasti tavoitteista jälkeen. Korona-aikana meillä oli hyvin valmistautuneita hakijoita, mutta sen jälkeen on ollut ongelmia, kertoo ylikomisario, opintoasioiden päällikkö Jyrki Haapala Poliisiammattikorkeakoulusta.

Poliisiammattikorkeakoulun opintoasiainpäällikkö Jyrki Haapala
Ylikomisario Jyrki Haapala kertoo, että opiskelijavalinan rajoja ei ole muutettu. Arkistokuva. Kuva: Miikka Varila / Yle

Haapalan mukaan hakijat tulevat kokeisiin liian kevyesti valmistautuneina. Jos paikalle hakutilaisuuteen tulee reilut 600 hakijaa, heistä sata tippuu heti fyysisessä kokeessa.

Vielä suurempi osa tipahtaa soveltuvuustesteissä eli haastatteluissa ja psykologisissa testeissä.

– Psykologiset testit osoittavat, että hakija ei ole soveltuva tälle alalle, sanoo Haapala.

Korona-aika toi mielenterveyden ongelmat opiskelijoille

Haapala kertoo, että aiemmin hakijoissa oli aina muutama, joiden haku tyssäsi lääkärintarkastukseen mielenterveysongelmien tai potilashistorian vuoksi. Tällaiset tilanteet ovat nyt vähentyneet.

Sen sijaan nyt jo opiskelemassa olevat oireilevat yhä enemmän mielenterveyteen liittyvien haasteiden vuoksi. Haapala arvioi tämän olevan korona-ajan mukanaan tuoma ilmiö.

Poliisit ajoharjoituksissa Polamkissa.
Tulevat poliisit harjoittelevat ajoradalla myös auton hallintaa eri tilanteissa. Arkistokuva. Kuva: Jani Aarnio / Yle

– Muutamia opiskelijoita on joutunut jättämään opiskelun kesken näistä syistä. Meillä on myös lain mukaan oikeus keskeyttää opiskelijan opinnot, jos siltä näyttää, kertoo Jyrki Haapala.

Jos terveydelliset haasteet ovat isoja, voidaan opiskelija määrätä uudelleen lääkärintarkastukseen. Lääkäri arvioi opiskelujen jatkamisen.

Haapalan mukaan poliisin ammatissa haetaan erilaista ongelmaratkaisukykyä ja vastuunottamista kuin esimerkiksi sosiaali- tai terveysalalla.

– Kun poliisi tulee paikalle hän ottaa tilanteen haltuun ja alkaa johtamaan sitä. Tähän liittyviä ominaisuksia me hakijoista haemme.

Opiskelijavaje näkyy työssä muutaman vuoden päästä

Kun poliisiksi opiskelevien määrä on nyt pienempi kuin normaalisti, se näkyy kentällä heidän valmistuttuaan neljän, viiden vuoden päästä. Poliiseista voi tulla silloin pulaa.

– Toivottavasti saamme tämän suunnan pian oikaistua, sanoo Haapala.

Suomen ainoa poliisitutkintoon tähtäävä ammattikorkeakoulu sijaitsee Tampereella. Suurin osa hakijoista on parikymppisiä. Naisten osuus hakijoista ja hyväksytyistä opiskelijoita on noin kolmannes.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida perjantaihin kello 23:een asti.

Artikkelia korjattu 28.11. klo 08.07: Poliisiammattikorkeakoulun pääsykokeen haastatteluosio on kokeen toisessa vaiheessa, joten artikkelista on poistettu virheellinen tieto ensimmäisestä kierroksesta.