– Katso nyt tätä, sanoi amerikanitalialainen ystäväni Vinnie ja näytti puhelintaan.
Olen New Yorkissa, vuosi on 2018 tai niillä main. Kuvassa oli hänen sukulaistyttönsä, joka oli Halloweenin kunniaksi pukeutunut kissanaiseksi. Ihoa nuoleva sukkapuku korosti kurveja. Asuun kuului kissankorvat ja taidokkaasti tehty meikki. Olento oli kuin suoraan pin up -julisteesta.
– Onpa upea, vastasin ja todella tarkoitin sitä.
– Niin, paitsi että hän on 12-vuotias, puuskahti Vinnie.
Häkellyin. Olin olettanut katsoneeni täysi-ikäistä naista, joskin kovin nuorta sellaista. Omassa mielessäni Kissanaisen asu yhdistyi Halle Berryn ja Michelle Pfeifferin seksikkäisiin leffahahmoihin. Huolestuin välittömästi kaverini peruskouluikäisen sukulaistytön puolesta. Eihän varhaisteini voi tuollaisessa asussa voi käyskennellä julkisilla paikoilla!
Kesällä 2022 esimurrosikäisten tyttöjen seksualisoivasta pukeutumisesta London University of the Artsissa väitellyt Siri Lindholm kutsuu meitä tyttöjen puolesta huolestujia protektionisteiksi, suojelijoiksi.
Me oletamme, että liian rohkea ulkoasu johtaa muun muassa huonoon itsetuntoon, syömishäiriöihin, kyvyttömyyteen luoda intiimejä suhteita, seksin harrastamiseen (ja vieläpä vanhempien miesten kanssa), teiniraskauksiin, lapsiprostituutioon ja seksuaalisen väkivallan tai jopa henkirikoksen uhriksi joutumiseen, päihteiden käytöstä puhumattakaan.
Kuuntele Areenassa:
Kulttuuriykkösessä vierailleen Lindholmin mukaan näin kuitenkaan ole. Tällainen yksinkertaistava porttiteoria-ajattelu on nurinkurista, sillä rohkea pukeutuminen ei itsessään vie tyttöä ongelmiin.
– Eivät tytöt raiskaudu itsestään. Vaatteet eivät ole väkivaltaa.
Lindholmin Shame, Blame and Contradictions in Protectionist Anti-Sexualisation Discourses on Girls' Dress -tutkimuksen mukaan tyttöjen seksualisointiin keskittyminen antaa luvan häiritä ja ahdistella tyttöjä. Tytöt nähdään vain tahdottomina kohteina, jotka ymmärtämättä seurauksia kiinnittävät huomion itseensä. Samalla pojat ja miehet vapautetaan vastuusta.
Pukeutuminen ei ole kutsu
Tyttöjen syyllistämisen ja rajoittamisen sijaan Lindholm peräänkuuluttaakin poikien kouluttamista, jotta he eivät jatkaisi ahdistelun kulttuuria.
Myös taloussosiologian tohtori ja ulkonäkötutkija Erica Åbergin mukaan tyttöjen syyllistämisen ja rajoittamisen sijaan tulisi keskittyä poikien ja sitä kautta miesten kasvattamiseen.
– Poikia pitäisi opettaa antamaan tyttöjen olla rauhassa ja suhtautua heihin kunnioittaen, olipa heillä päällä mitä tahansa, sanoo Åberg.
Pukeutuminen ei siis ole kutsu, sanovat sekä Lindholm että Åberg. On ilmiselvää, ettei lapsia saa häiritä seksuaalisesti missään tilanteessa, mutta saman tulisi päteä myös aikuisiin.
Monesti tunnutaan edelleen ajateltavan, ettei liian rohkeasti pukeutuva aikuinen nainen voi olla ammatillisesti pätevä. Hän on hyperseksuaalinen, löyhämoraalinen ja muutenkin elämänarvoiltaan ja -tyyliltään epäilyttävä.
Åberg kertoo Eeva-lehdelle antamassaan haastattelussa, että painosta, pukeutumisesta ja ehostustyylistä päätellään asioita, joita niistä ei oikeasti voi päätellä, kuten kykyä työntekijänä ja kelvollisuutta vanhempana ja kansalaisena.
Ehkä tytöillä ja naisilla tulee olemaan ensi vuonna hiukan helpompaa ja turvallisempaa, kun seksuaalisen ahdistelun määritelmä laissa muuttuu. Fyysisen toiminnan lisäksi tuomittavia tekoja voivat olla myös muun muassa yleisellä paikalla tehdyt ehdotukset maksullisesta seksistä ja perusteettomat kyselyt seksuaalielämästä. ”Hyvä perse” -huutelu voi siis ihan pian olla rangaistava teko, eikä vain tekijänsä mielestä ”hauskaa läppää” tai kohteliaisuus.
Nuoruuteen kuuluu aikuisten asettamien rajojen kokeilu
Jatkuvaan ulkonäkökommentointiin on tottunut myös artisti Erika Vikman. Räväkästä tyylistään tunnettu Vikman myöntää kuitenkin Trendi-lehden haastattelussa provosoivansa mielellään. ”Saan kuulla edelleen lähes päivittäin arvostelua ulkonäöstäni. Mutta ratkaisu ei ole se, että yrittäisin mukautua yleisesti hyväksyttyyn muottiin”, Vikman kertoo.
Hän toivoo, että nainen saisi olla samalla kertaa sekä avoimen seksuaalinen että arvostettu ja turvassa. Vikman haastaa tietoisesti soveliaana pidetyn naiseuden rajoja.
Samanlainen oikeus tulisi tutkija Erica Åbergin mukaan olla myös omaa identiteettiään ja tyyliään etsivillä teineillä.
– Nuoruuteen ja tyttöyteen kuulu rajojen kokeilu ja niiden venyttäminen, sekä aikuisten tekemille rajoille nauraminen, sanoo Åberg Kulttuuriykkösessä.
Sanotaan se nyt suoraan. Tyttöjen harrastama aikuisten matkiminen ärsyttää ja pelottaa.
Jokunen vuosi sitten Suomessa jaksettiin taivastella sitä, miksi nuoret tytöt seisoskelivat jalat ristissä vaikean näköisesti. Mediassa puhuttiin ”pissahätäasennosta”, joka ”kuormittaa lihaksia ja niveliä”.
Kukaan ei kehdannut sanoa ääneen, mistä oli kyse. Tytöthän vain yrittivät näyttää ikäistään kypsemmältä, siis aikuisemmilta. Asento toi vielä kasvaville nuorille lisää kurveja ja korosti lantiota ja takamusta.
Huolestuneet tädit ja sedät etsivät kovaäänisesti hetken muodissa olleesta poseerauksesta kilvan jopa lääketieteellisiä riskejä. Tuskin näille tytöille jäi elinikäisiä vammoja.
Voit keskustella aiheesta 1. joulukuuta kello 23.00 asti.