Ylen EU-kirjeenvaihtaja Rikhard Husu veti yhteen Bukarestin Nato-kokouksen tuloksia.

Unkari sanoo ratifioivansa helmikuussa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden - Ylen kirjeenvaihtaja: viesti oli Suomelle tervetullut

    • Teemu Juhola
    • Veera Pennanen
    • Anna Näveri
    • Paula Tapiola
    • Henrietta Hassinen
    • Maria Tolsa
    • Minna Pärssinen
    • Jani Parkkari
  • Unkari sanoo ratifioivansa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden helmikuun alussa, kertoo ulkoministeri Pekka Haavisto.
  • Haaviston mukaan Turkki ei ole antanut omalle ratifioinnilleen aikataulua.
  • Nato-maiden ulkoministerit ovat koolla Romanian Bukarestissa kaksipäiväisessä kokouksessa.
  • Kokouksessa käsitellään muun muassa Ukrainan ilmapuolustuksen tukemista. Myös Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessi on esillä.
  • Suomi saa tarkkailijajäsenenä olla läsnä kokouksen kaikissa istunnoissa.

Naton ulkoministerikokouksessa nousivat esille jäsenyysasiat, niin Suomen ja Ruotsin kuin Ukrainankin

Sotilasliitto Naton kaksipäiväinen ulkoministerikokous Bukarestissa, Romaniassa on päättynyt.

Ylen EU-kirjeenvaihtaja Rikhard Husu summaa Bukarestista, että kokouksen tärkein anti liittyy Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien ratifiointiin sekä Ukrainan tukemiseen.

Tavallaan Ukrainankin kohdalla puhutaan jäsenyydestä. Maan Nato-ovi avattiin vuonna 2008 Bukarestissa Naton huippukokouksessa.

Vaikka Venäjän hyökkäyksen kohteeksi joutuneen maan jäsenyys sotilasliitossa tuntuu vielä kaukaiselta ajatukselta, moni Nato-liittolainen pitää itsestäänselvänä sitä, että rauhan koittaessa Ukrainastakin pitää tulla Naton täysivaltainen jäsen.

Kokouksen päättyessä päätämme tämän seurannan tähän, kiitos lukijoille mielenkiinnosta.

Stoltenberg Ylelle: Lähden siitä, että Unkari ratifioi nopeasti

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg Ylen kirjeenvaihtajan, Rikhard Husun haastattelussa.
Jani Parkkari

USA:n ulkoministeri: Suomi ja Ruotsi tulevat pian Nato-jäseniksi

Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken sanoo olevansa luottavainen sen suhteen, että Suomi ja Ruotsi liittyvät pian Natoon.

Blinken kommentoi sotilasliiton laajentumista Naton ulkoministerien kokouksessa Bukarestissa.

Blinken puhui lehdistölle myös laajemmin Naton haasteista. Hänen mukaansa jäsenmaat ovat huolissaan Kiinan sotilaallisesta varustautumisesta ja yhteistyöstä Venäjän kanssa.

Blinken korosti, että yhteistyö Kiinan kanssa on mahdollista haasteista huolimatta.

– Me olemme edelleen sitoutuneita rakentavaan vuoropuheluun Kiinan kanssa ja olemme avoimia yhteistyölle yhteisissä haasteissa, ulkoministeri Blinken sanoi.

Lähde: Reuters

Paula Tapiola

Myös Bosnia, Moldova ja Georgia Nato-kokouksessa

Myös Bosnia ja Hertsegovinan, Moldovan ja Georgian ulkoministerit osallistuivat Naton ulkoministerien kokouksen viimeiseen istuntoon.

– Ne ovat Naton kolme arvostettua kumppanimaata, joihin kohdistuu Venäjän painetta, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi tiedotustilaisuudessa.

Ulkoministerit keskustelivat turvallisuushuolistaan ja tavoista tiivistää yhteistyötä.

– Ilmaisimme solidaarisuutemme näille maille. Olemme oppineet Ukrainasta sen, että meidän on tuettava niitä nyt, Stoltenberg sanoi.

Hän huomautti, että on parempi antaa tukea nyt, kuin vasta sitten, kun kielteistä kehitystä on tapahtunut.

Paula Tapiola

Kuleba: Ukrainasta tulee lopulta Naton jäsen

Ukraina tarvitsee Yhdysvaltojen valmistamia Patriot-ohjuspuolustusjärjestelmiä suojellakseen siviili-infrastruktuuriaan, Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba sanoi Bukarestissa.

Hän kertoi keskustelevansa Saksan hallituksen kanssa ratkaistakseen asian

Kuleba sanoi myös, että Ukrainasta tulee lopulta sotilasliitto Naton jäsen.

– Keskustelujen Ukrainan Nato-hakemuksesta pitäisi alkaa, hän sanoi lehdistötilaisuudessa Naton ulkoministerikokouksen jälkeen.

Lähde: Reuters

Maria Tolsa

Haavisto: Muut maat vetosivat Suomen ja Ruotsin puolesta kokouksessa

Haavistolta kysyttiin tiedotustilaisuudessa, miten muut Nato-maat voivat vaikuttaa Suomen ja Ruotsin ratifiointien edistymiseen.

Haaviston mukaan yksikään niistä maista, jotka ovat jo ratifioineet, eivät jättäneet Nato-kokouksessa sanomatta, että Suomen ja Ruotsin pitää päästä jäseniksi.

– Eli vetosivat niihin, jotka eivät ole vielä ratifioneet, Haavisto sanoo.

Asiaa pidetään esillä varsinkin suurten Nato-maiden yhteydenpitossa Turkin kanssa, Haavisto sanoo uskovansa.

– En osaa sanoa, paljonko se vaikuttaa.

Maria Tolsa

Haavisto: Unkarin viesti on, että "tämä on heillä päätetty"

Haavisto kertoo kysyneensä Unkarin ulkoministeriltä, onko kyseessä pääministeri Viktor Orbanin viesti ja voiko asian siis vahvistaa. Unkarin ulkoministeri vastasi myöntävästi.

– Unkarilaiset sanoivat, että tämä on heillä päätetty, Haavisto sanoo.

Maria Tolsa

Haavisto: Turkilla ei vielä ole päivämäärää Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien ratifioimiseksi

– Tiedämme, että Turkissa tulee vaalit keväällä, Haavisto sanoo.

– Meidän vetoomuksemme Turkille on se, että ennen heidän parlamenttinsa vaalitaukoa tämä ratifiointi tapahtuisi.

Maria Tolsa

Haavisto: Unkarilla ei ennakkoehtoja

– Tämä oli myönteinen viesti. Olemme odottaneet ratifiointia jo tämän vuoden puolella. Nyt saamamme tiedon mukaan [Unkarin] parlamentti on ollut kiireinen muiden asioiden kanssa, Haavisto sanoo.

– Nimenomaan korostettiin, että Suomi ja Ruotsi yhdessä, Haavisto sanoo.

Hänen mukaansa Unkarilla ei ole ratifioinnille ennakkoehtoja.

– Tämä on hyvä uutinen, Haavisto sanoo.