Aiempaa useampi nuori muuttaa jo varhain pois kotoaan. Itsenäisesti asuvien 16–18-vuotiaiden määrä Suomessa on kasvanut muutamassa vuodessa useilla tuhansilla.
18-vuotias Ursula Ahonen on asunut yksin jo runsaan vuoden Tampereella. Ensin hän muutti ystäviltään vapautuneeseen soluasuntoon. Nyt hän asuu kaksiossa Hervannassa.
Ahonen opiskelee Tampereella lukiossa. Hän sanoo, että muutto omilleen toi uudenlaista vapautta.
– Saa itse päättää kaiken mitä tekee, eikä ole oikeastaan tilivelvollinen kenellekään. Ei joudu kertomaan vanhemmille ihan kaikkea. On itse vastuussa siitä, mitä tekee, Ahonen sanoo.
Hän oli jo aikaisemmin pyöritellyt ajatusta muuttamisesta.
– Minulla oli aika suuri oman tilan tarve.
Arjen pyörittäminen on sujunut Ursula Ahoselta hyvin. Pyykkäämään ja siivoamaan hän oli tottunut jo ennen poismuuttoa.
Vaikeimmaksi asiaksi hän nimeää Kela-koukerot. Selvittelyä on vaatinut esimerkiksi se, miten vanhempien tulot vaikuttavat opintorahaan.
– Kelan kanssa on tullut kamppailtua jonkin verran.
Myös yksinäisyys on välillä tuntunut vaikealta. Siihen Ahonen kertoo saavansa helpotusta muun muassa lukuisista huonekasveista.
– Ne ovat lemmikkieläimeen verrannollinen lohduke yksinäisyydessä, Ahonen sanoo.
Ei enää vanhempien katsetta selässä
Jenna Alanen muutti Pirkkalasta Tampereelle omaan asuntoon tämän vuoden alussa. Myös hän oli muuttohetkellä vasta 17-vuotias, nyt kyllä jo 18.
Alasen jo pitkään pohtima ajatus kypsyi lopulta aika pikaisesti viime joululoman aikana. Hän sai hankittua soluasunnon Tampereelta heti tammikuuksi.
– Aluksi se oli tosi jännittävää, mutta sitten kun pääsin muuttamaan, se oli tosi kivaa. Ei ollut enää samanlaisia vanhempien asettamia rajoja. Mutta kun tietää, että osaa pitää itsestään huolta, niin se oli aika huoletonta.
Myös Alanen käy Tampereella lukiota. Hän osallistuu tänä vuonna ylioppilaskirjoituksiin. Ensimmäiset kokeet olivat jo syksyllä, lisää on luvassa keväällä.
Syksyn aikana hän on tehnyt satunnaisia työvuoroja hampurilaisravintolassa.
– On mukava, että saa välillä vähän enemmän rahaa, jos tuet eivät tunnu riittävän asumiseen.
Kesällä Alasella oli töitä paljon enemmän. Silloin ne alkoivat jo tuntua raskaalta kirjoituksiin lukemisen rinnalla.
Alanen ei ole kokenut itseään yksin asuessaan yksinäiseksi. Kavereita riittää, ja esimerkiksi omat perheenjäsenet tuntuvat nykyään vieläkin läheisemmiltä kuin ennen.
– Ehkä se on se, kun saa pesäeroa, niin näkee ihmiset eri valossa.
Sujuva arki tukee mielenterveyttä
Tampereella on juuri päättymässä projekti yksin asuvien nuorten mielenterveyden tukemiseksi.
– Havaitsimme, että tällä ryhmällä on erilaisia arjen vaikeuksia hieman enemmän kuin muilla, kun he itsenäisesti opettelevat elämää ja arkea, sanoo projektisuunnittelija Lauri Ikola.
Toisaalta nuoret ymmärtävät Ikolan mukaan sen, että vaikeudet kuuluvat itsenäiseksi kasvamiseen.
Yksi nuorten useimmiten esiin nostamista kysymyksistä on toimeentulo. Toinen tärkeä teema on arjen hallinta ja aikataulujen suunnittelu.
Kaupungin viesti on, että sujuva arki tukee nuorten mielenterveyttä.
– Yksin voi asua, mutta yksin ei tarvitse pärjätä, Ikola sanoo.
Tampere rohkaisee nuoria pyytämään apua pieniinkin ongelmiin. Opinto-ohjaajat ja koulukuraattorit ovat hyvä lähtöpiste.
– Ensiksi kannattaa ottaa yhteyttä niihin kouluympäristön arjen aikuisiin, jotka sitten voivat tukea nuorta keskustelemalla ja ohjaamalla nuoria muiden tukea tarjoavien toimijoiden luokse, sanoo projektipäällikkö Johanna Pyymäki.
Tukiuudistus lisäsi yksin asumista
Tampereella yksin asuvia 16–18-vuotiaita nuoria on noin 2 000, projektissa arvioidaan. Pääosin he ovat sellaisia nuoria, jotka ovat tulleet opiskelemaan lukioon tai ammattioppilaitokseen muulta paikkakunnalta.
Luku poikkeaa hieman Tilastokeskuksesta saadusta tiedosta. Sen mukaan itsenäisesti asuvia 16–18-vuotiaita oli Tampereella vuonna 2021 runsaat 1 200.
Helsingissä heitä oli puolestaan noin 1 900 ja Turussa vajaat 700. Koko maassa heitä oli Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna noin 19 100. Vuonna 2015 vastaava koko maan luku oli noin 14 400, eli määrä on kasvanut selvästi.
Tilastokeskuksen mukaan kasvua selittää mahdollisesti osin vuoden 2017 opinto- ja asumistukiuudistus, joka lisäsi nuorten yksinasumista. Uudistuksen jälkeen Kela kertoi, että opiskelijoiden keskimääräinen asumisen tuki nousi selvästi.
Omillaan asuminen vahvistaa identiteettiä
Sekä Jenna Alanen että Ursula Ahonen uskovat, että yksin asuminen jo alaikäisenä on opettanut heille itsenäisyyttä, josta on apua pitkälle tulevaisuuteen.
Alanen sanoo, että hän on aina ollut oma-aloitteinen, mutta nyt hän on oppinut hoitamaan vaikeitakin asioita rivakasti.
– Kun on joku asia mikä pitää hoitaa, sitä ei paranna ainakaan se, että sen hoitamista pitkittää. Olen oppinut ottamaan sen niin, että nyt minä hoidan tämän asian nopeasti, Alanen sanoo.
Ahonen uskoo varhain pois kotoa muuttamisen auttaneen oman identiteetin rakentamisessa. Hänestä tuntuu, että hänen voi olla helpompi tehdä esimerkiksi uravalintaa kuin niiden, jotka ovat asuneet vanhempien luona.
– En ole niin kiinnittynyt niihin ideoihin ja asioihin, mitä vanhemmat ovat kertoneet, vaan olen päässyt rakentamaan oman polkuni elämässä ja pystyn seuraamaan sitä jatkossakin.
Voit kommentoida aihetta 15. joulukuuta kello 23 saakka.
Alla voit ottaa kantaa, mikä tapa asua sopii sinulle paremmin. Äänestäminen vaatii kirjautumisen Yle Tunnuksella.
Kuuntele myös, mitä tamperelainen Jasper Makkonen, 17, ajattelee yksin asumisesta. Toimittajana on Tesfaw Lappalainen.
