Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Kun Anni Korolainen astuu pitkän päivän jälkeen sisään yksiöönsä, vastassa ovella ei ole ketään. On hiljaisuutta, rauhaa, omaa tilaa.
Hän pitää siitä.
– Yksin asuminen on minulle vapaus ja etuoikeus.
Helsingissä, jossa Korolainen asuu, yhden hengen asuntokuntia on nyt hieman yli puolet kaikista asuntokunnista. Toisin sanottuna puolessa kaupungin asunnoista asutaan yksin.
Yksin asuu joka neljäs helsinkiläinen, tarkalleen 26,6 prosenttia kaupunkilaisista. Loput asuvat joko kahden tai useamman hengen talouksissa.
Anni Korolainen nauttii oman tilan lisäksi myös kaupungin vilskeestä.
– Helsinki, etenkin Kallio, on todella kiva paikka asua yksin. Kun lähtee ovesta ulos, on heti ihmisten keskellä, osa kaupunkia, jossa on paljon elämää. Se vähentää yksinäisyyden tunnetta, ja toisaalta kun ympäristö on hektinen, on mukavaa kun kotona saa olla aivan omassa rauhassa, hän kertoo.
25-vuotias Korolainen on aikuisiällään asunut yhdessä toisen kanssa vain ollessaan parisuhteessa.
– Välillä olen miettinyt, asuisiko kaverin kanssa tai etsisinkö kämppiksen, mutta olen tullut siihen tulokseen, että tykkään olla omassa kodissani, miten haluan ja tulla ja mennä miten haluan. Se on oma valintani.
Yksin asuvien nuorten määrä kasvanut
Yhden hengen asuntokuntien osuudessa kaikista asuntokunnista ei ole Helsingissä tapahtunut suuria muutoksia 2000-luvulla, kerrotaan Helsingin kaupungin tietokeskuksesta.
Vuonna 2021 yhden hengen asuntokuntia on 50,4 prosenttia kaikista asuntokunnista, kun vuonna 2010 niitä oli 49 prosenttia.
Viime vuonna eniten yhden hengen asuntokunnissa asuvia oli 20–25-vuotiaiden ikäryhmässä, mutta suhteellisesti eniten yksin asuvia oli vanhimmissa ikäryhmissä. Kasvua on ollut eniten 20–29-vuotiaiden ryhmässä, tietokeskuksen tilastoista selviää.
Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara kertoo, että yksin asuvien osuuden kasvu on yhä hidastumassa monissa kaupungeissa.
– Olettamus on, että yksin asuvien määrän kasvu nuorten aikuisten ikäluokassa liittyy syntyvyyden alenemiseen ja perheen perustamisen siirtymiseen hieman vanhempiin ikäluokkiin. Tätä kautta yhden väestöryhmän yksinasujien osuus edelleen kasvaa, vaikka kokonaisuuden osalta myös Helsingissä yksinasujien osuuden kasvu on pysähtynyt tai jopa taittunut, Vaattovaara sanoo.
Hän huomauttaa, etteivät yksin asuvat kuitenkaan suinkaan ole vain nuoria.
– Heidän osuutensa tulee säilymään korkeana, mutta lisäksi merkittävän iso yksin asuvien ryhmä ovat ikääntyneet, leskeksi jääneet ihmiset.
Yksinasuvat ovat moninainen joukko
Yksinasuvien yhdistyksen mukaan yksinasuvia ei huomioida yhteiskunnassa tarpeeksi.
Yhdistyksen puheenjohtaja Raija Eeva toivoo, että yhteiskunnassa tunnistettaisiin se, että yksin asuvien joukko on toinen elämänmuodoista.
– Sanotaan, ettei heitä voida auttaa, palvella tai luoda lainsäädäntöä yksin asuvat huomioon ottaen, koska ryhmä on niin moninainen. Mutta jos ajattelemme perheitä, niin he ovat ihan yhtä moninainen joukko, Eeva sanoo.
Yhdistyksen mukaan lainsäädäntö ja palvelut on kehitetty parisuhdenormin ympärille.
– Kaikki yhteiskunnassa katsotaan perheiden kautta, ja yksin asuminen on jäänyt paitsioon monella tavalla. Yksinasuva ei esimerkiksi saa työasuntovähennystä tai samoin perustein kuin parisuhteessa elävä. Kotitalousvähennys tukee parisuhteessa elävien kotitalouksia yksinasuvia enemmän.
Raija Eeva korostaa myös, että yksin asuminen ei ole ”väliaikainen tila”, jona jotkut muut saattavat sitä pitää.
– Ei kenenkään elämä ole väliaikaista, vaan yksin asuva elää täyttä elämää.
Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2021 lopussa Suomessa oli 1,28 miljoonaa yksinasuvaa. Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara on sitä mieltä, että yksin asumista ei tulisi ajatella marginaalisena asumismuotona. Hän korostaa, että yksinasujien joukko on todella moninainen, eikä voi ajatella, että he viettävät elämäänsä yksin.
– Ei pitäisi tehdä olettamuksia siitä, että yksinasuville riittää yksiö tai että he ovat matkalla kaksinasujiksi. Yksinasujat ovat tärkeä väestöryhmä ja osa kaupunkeja, ja suomalaista yhteiskuntaa määrittävä tekijä, joka ansaitsisi erillistä huomiota, Vaattovaara sanoo.
Yksin asuva Anni Korolainenkin kuulee aika ajoin hämmästelyä, että eikö hän koe oloaan yksinäiseksi tai eikö häntä harmita, ettei hänellä ole puolisoa, jonka kanssa jakaa koti.
– Yksin asuminen on oma valintani. Joskus toki mietin, että jos joku toinen olisi jakamassa kuluja, niin palkasta jäisi enemmän käteen. On kuitenkin etuoikeus, ettei minun ei ole pakko asua vaikkapa tuntemattomien kämppäkavereiden kanssa, hän sanoo.
Yle etsi juttua varten haastatteluun erilaisia yksin asuvia ihmisiä. Kiitos kaikille vastanneille, lomake on nyt suljettu.
Voit keskustella aiheesta 4.11.2022 kello 23:een saakka.
Enemmän aiheesta: