Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelussa CIA:ssa laadittiin marraskuussa 1982 muistio, jonka kirjoittaja arvioi Paavo Lipposen siteet silloisen Neuvostoliiton suurlähetystöön Tehtaankadulla läheisiksi. Muistio löytyi, kun uutistoimisto STT kävi läpi CIA:n suomalaispoliitikkoja käsitteleviä asiakirjoja.
Lipponen toimi muistion kirjoittamisen aikaan SDP:n kansainvälisten asioiden sihteerinä. Hän nousi demarien puheenjohtajaksi 10 vuotta ja Suomen pääministeriksi 13 vuotta CIA:ssa tehdyn arvion jälkeen.
Puolassa oli muistion laatimisen aikaan aktivoitunut maan johdosta riippumaton ammattiyhdistysliike, ja Moskovassa oli pelätty Puolan irtoamista Neuvostoliiton vaikutuspiiristä. Neuvostoliiton painostamana Puolassa oli julistettu sotatila 13. joulukuuta 1981, kun Puolan hallinto yritti nujertaa Solidaarisuus-liikkeen.
Demarit jakautuivat tämän jälkeen kansainvälisessä yhteistyöjärjestössään, sosialistisessa internationaalissa. Lipponen edusti Neuvostoliiton jyrkkää tuomitsemista välttelevää kantaa.
Lipponen kieltäytyi tekstiviestitse vastaamasta kysymyksiin muistiosta.
”En kommentoi.”
Rentola: Analyysi läntisistä suhteista uupuu
CIA:n muistio luokiteltiin kirjoitushetkellä salaiseksi, mutta siitä tuli julkinen vuonna 2007. Suomen idänsuhteita tutkinut poliittisen historian emeritusprofessori Kimmo Rentola Helsingin yliopistosta ei ole silti huomannut paperin tulleen aiemmin esiin.
Rentola pitää muistion kirjoittajan arviota Lipposen siteistä Tehtaankadulle sinällään osuvana, joskin Lipposen ja demarien suhteet läntisiin toimijoihin ovat hänen mukaansa unohtuneet analyysistä.
– Lipposella oli kyllä tiiviit suhteet venäläisiin. Mutta minua kyllä yllätti se arvio siinä mielessä, että Lipponenhan oli tunnettu siitä, että hänellä oli myös paljon länsisuhteita, hän sanoo.
Piiskasi puoluettaan EU-myönteiseksi
Lipponen tunnetaan EU-myönteisenä demarina. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen hän ajoi puoluettaan kohti EU-jäsenyyttä. Leikkausten ja laman runtelemassa Suomessa hän sai maineen oikeistodemarina.
Rentola tulkitsee, että mitään suurta ulkopoliittista linjamuutosta Lipponen ei tehnyt, vaan olosuhteet ympärillä muuttuivat.
– Mielestäni Lipponen on pohjimmiltaan läntinen hahmo. Ei hän ollut mikään Neuvostoliiton myötäilijä ideologisista syistä, vaan se oli käytännöllistä politiikkaa. Läntisyyden oli helppo päästä pintaan, kun sen aika oli.