Suomalaiset elokuvissa kävijät kokivat 2008 jotain ennennäkemätöntä, kun Matka maan keskipisteeseen -elokuva pyöri ensimmäisenä elokuvana Suomessa kolmiulotteisena neljässä eri elokuvateatterissa.
Elokuva-ala toivoi 3D-elokuvien käynnistävän kokonaan uuden aikakauden elokuvateollisuudessa. Sanottiin, että uusi tekniikka muuttaisi katsomiskokemusta enemmän kuin äänen ja värin tulo. Toisin kävi.
Elokuvateatteriketju BioRexin toimitusjohtaja Aku Jaakkola sanoo, että vuosien varrella 3D-elokuvien sisällöt ovat kehittyneet, samoin esitystekniikka. Kolmiulotteisen illuusion aikaansaamiseksi kuitenkin tarvitaan lasit. Juuri lasit ovat suurin pullonkaula.
– Lasiteknologia, eli viimeinen linkki kuvan ja ihmisen silmän välissä, on pysynyt käytännössä samana 15 vuotta.
Suosio on laskenut
Vielä vuonna 2016 3D-elokuvia tuli ensi-iltaan 35. Vuonna 2021 niitä tuli vain seitsemän.
Pandemia oli iso syy kolmiulotteisten elokuvien suosion laskuun. Pandemia latisti kolmiulotteisten elokuvien suosion niin yleisön kuin elokuvantekijöidenkin keskuudessa.
– Koronarajoitusten aikaan tehtiin Euroopan laajuinen päätös, ettei 3D-elokuvia näytetä muun muassa hygieniasyistä. Osa asiakkaista myös koki lasien käytön epämieluisaksi, Finnkinon kaupallinen johtaja Hannele Wolf-Mannila sanoo.
Sekä Jaakkola että Wolf-Mannila voivat vain arvailla mistä suosion lasku voisi johtua.
– Liekö kyseessä uutuusarvon väheneminen vai se, etteivät sisällöt ole vastannut asiakkaiden kasvaviin odotuksiin, Wolf-Mannila sanoo.
Jaakkola sanoo, että nyt energiatehokkuutta on tärkeää pohtia. Uudet elokuvat vaativat enemmän valotehoa. Myös 3D-laseja täytyy pestä ja huolehtia niiden hygieniasta tarkkaan.
– Kertakäyttölasien kohdalla täytyy miettiä se, kuinka lasit voi kierrättää tehokkaasti, Jaakkola sanoo.
Nyt 3D-lasit, seuraavaksi ääni
Kolmiulotteinen illuusio on kohtalaisen yksinkertainen toteuttaa. Päätapoja on kolme, joihin kaikkiin kuuluvat lasit.
Aktiivilaseiksi kutsutaan laseja, joiden linssit suljetaan vuoron perään 48 kertaa sekunnissa. Samantyyppiseen tekniikkaan perustuu keveytensä tähden käyttäjälle mielekkäät kevyet passiivilasit. Kolmantena ovat värierotteluun perustuvat lasit.
Jaakkola kertoo, että kuvan kolmiulotteisuus on vain yksi tapa tuoda uutta elokuvaan. Tulevaisuudessa elokuvateattereissa keskitytään äänentoistoon. Nykyään teatteriin pystytään luomaan äänimaisema, joka kattaa koko elokuvasalin kaikki pinnat.
– Elokuvateattereissa on aina ajettu uutta innovaatiota ja uusia tapoja katsoa kuvaa ja kuunnella sen ääntä. Nykyään saleja rakennetaan yhä laadukkaammin akustiikkaa ajatellen.
Keskiviikkona ensi-iltansa saaneesta Avatar-elokuvan jatko-osasta odotetaan vuoden katsotuinta elokuvaa, myös 3D-muodossa. Se saattaa nostaa myös 3D:n suosiota. Seuraavassa Harri Oksasen haastattelussa Akseli Oksala ja Arttu Hallberg kertovat ajatuksiaan Avatarista ja 3D-elokuvista.