Helsingin energiayhtiö Helen on julkistanut uuden listan laitoksista, joilla se korvaa kivihiilen käyttöä. Lista piirtää huomattavasti aiempaa tarkemman kokonaiskuvan uudesta tuotannosta, josta osa on jo valmistunut.
Tämä on myös ensimmäinen kerta, kun korvaavien laitosten yhteenlaskettu teho ylittää suljettavien laitosten tehon edes teoriassa. Käytännössä osa uusista laitoksista ei toimi täydellä teholla silloin, kun kaukolämpöä eniten tarvitaan.
Päätöksistä hankalin on Salmisaaren vanhan kivihiilikattilan remontointi pellettikattilaksi, sillä lisäinvestoinnit bioenergiaan on kielletty Helsingin kaupunkistrategiassa. Kiellon taustalla on keskustelu siitä, onko metsien käyttö kestävällä pohjalla ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta.
Energiakriisi muutti Helenin suunnitelmia
Vuosi sitten Helen ilmoitti aikaistavansa kivihiilen polton lopettamista viidellä vuodella. Hanasaaressa hiilen poltto loppuu keväällä 2023 ja Salmisaaressa jo vuotta myöhemmin.
Pari kuukautta tämän ilmoituksen jälkeen Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan.
Energiakriisin takia kivihiilestä on tullut entistä tärkeämpi kotien lämmittäjä.
– Kivihiilen rooli on merkittävä tänä talvena. Näillä näkymin sähköä ja lämpöä tuottavat laitokset Hanasaaressa ja Salmisaaressa käyvät aika pitkälti täydellä teholla, sanoo Helenin energia-alustasta ja tuotantoratkaisuista vastaava johtaja Timo Aaltonen.
Ja kohta pitäisi pärjätä ilman niitä.
Kivihiili oli tarkoitus korvata alkuvaiheessa etenkin Vuosaaren biolämpölaitoksella ja olemassa olevien maakaasulaitosten käyttöä lisäämällä. Biolämpölaitos onkin jo koekäyttövaiheessa, mutta maakaasun hinta ja saatavuus ovat keikahtaneet aivan toiseen asentoon.
– Kyllä maakaasun lisääminen oli aluksi osa suunnitelmaa, mutta nyt on luovuttu kokonaan venäläisistä polttoaineista, Aaltonen vahvistaa.
Kivihiilikattila muutetaan pellettikattilaksi kymmenillä miljoonilla
Energiakriisistä huolimatta Helen aikoo edelleen sulkea Hanasaaren ja Salmisaaren yhteistuotantolaitokset, jotka tuottavat lämpöä ja sähköä. Mutta Salmisaaren toinen, pelkkää lämpöä tuottava vanhempi kivihiilikattila remontoidaan polttamaan puupellettejä.
Remontin jälkeen vanha kivihiilikattila tuottaa pelleteistä kaukolämpöä 150 megawatin teholla. Vertailun vuoksi: joulukuun puolivälissä Helenin laitokset ovat tuottaneet kaukolämpöä keskimäärin noin 1 500 megawatin teholla, kun lämpötila on liikkunut nollan ja kymmenen pakkasasteen välillä.
Helen ei kerro remontin hintaa, mutta ilmeisesti puhutaan vähintään kymmenistä miljoonista euroista.
Biomassan poltto on huonossa huudossa siksi, että sekin aiheuttaa ilmastopäästöjä ja metsien nykyisenkaltainen käyttö on ajanut luonnon monimuotoisuuden ahtaalle.
Lisää: Tiedot tarkentuivat: metsien hiilinielut niukkenivat viime vuonna ennakoitua vähemmän
Helen perustelee pellettikattilaan investoimista energiakriisillä, huolto- ja toimitusvarmuudella, hinnalla ja hiilineutraaliustavoitteilla.
Kaupunkistrategia kieltää investoinnit bioenergiaan
Helsingin kaupunginvaltuuston toiseksi suurin ryhmä on pettynyt siihen, että kaupungin omistama yhtiö joutuu edelleen satsaamaan polttamiseen.
– Tämä on poikkeuksellista ja harmillista, sillä kaupunkistrategian mukaan bioenergiaan ei tulisi enää investoida. Polttoon perustumattomia investointeja olisi pitänyt jo aiemmin edistää tehokkaammin ja nopeammin, sanoo vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Reetta Vanhanen.
Ylen haastattelussa Helenin Aaltonen ei vastaa suoraan kysymykseen siitä, onko kattilaremontti kaupunkistrategian vastainen. Hän huomauttaa, että kyseessä ei ole uusi laitos, vaan vanhan muutos, ja sanoo, että kokonaisuudesta on keskusteltu kaupungin kanssa.
Kaupungin päätösasiakirjoista kuitenkin selviää, että Helenin hallituksen puheenjohtaja Osmo Soininvaara ja silloinen toimitusjohtaja Juha-Pekka Weckström ovat käyneet lokakuussa hallituksen aamukoulussa pyytämässä, ”että kaupunkistategian kirjauksesta poiketen se voisi tehdä päätöksen hiilikattilan muuttamisesta pellettikattilaksi”.
– Kuten merkittäviä investointeja yleensä, on tätäkin luonnollisesti käsitelty kaupungin päässä ja vallitsevassa tilanteessa pidetty perusteltuna, sanoo kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Maarit Vierunen.
Biomassan poltto lisääntyy lähivuosina, mutta pellettien poltto voi pysyä nykytasolla
Salmisaaressa on jo yksi noin 90 megawatin pellettikattila, ja kivihiilikattilasta remontoitavan pellettikattilan lämpöteho on 150 megawattia. Täydellä teholla ne polttavat yhteensä suurin piirtein rekkalastillisen pellettejä tunnissa.
Koko kaupungin pelletinkulutus ei välttämättä nykyisestä merkittävästi muutu, sillä pellettejä palaa nykyään kivihiilen seassa Hanasaaren ja Salmisaaren yhteistuotantolaitoksissa, jotka siis näillä näkymin suljetaan ennen vanhan kattilan remontin valmistumista.
Silti puuperäisten polttoaineiden käyttö lisääntyy merkittävästi nykyisestä, kun biomassasta aletaan tehdään lämpöä helsinkiläisille Vuosaaressa.
Syyskuussa Suomen suurin pellettivalmistaja joutui keskeyttämään pellettien myynnin suurten tilausmäärien takia.
Helen uskoo silti, että pellettejä riittää remontoitavan kattilan tarpeisiin.
Kuuntele, mihin Helenin usko puun riittävyyteen perustuu:
Kriisiajan ratkaisua tarvitaan myös kriisin jälkeen
Vihreiden näkemys on, että kattilan remontin pitäisi olla vain lyhyen ajan ratkaisu.
– Remontin on joka tapauksessa oltava väliaikainen investointi, jolla vastataan vain huoltovarmuuden turvaamiseen sodan aiheuttamassa energiakriisissä, vihreiden Vanhanen sanoo.
Vaikka Helen itsekin perustelee ratkaisua tämän hetken energiakriisillä, se näkee kattilalle tarvetta myös sen jälkeen.
– Halusimme katsoa, mikä on pitkän ajan tarve. Biomassa on Helenille siirtymävaiheen ratkaisu, mutta myös tulevaisuudessa tarvitaan vähähiilidioksidisia ratkaisuja meidän tuotantoon. Ensivaiheessa luovumme kivihiilestä. Pitkässä juoksussa haluamme luopua maakaasusta, öljystä ja myös biomassasta, Timo Aaltonen sanoo.
Helenin mukaan biomassan käyttö tippuu vuonna 2030 kolmannekseen tasosta, johon se nousee pellettikattilan remontin jälkeen.
Salmisaareen myös sähkökattila ja ilmavesilämpöpumppu
Se, kuinka paljon puuta Helsingissä tulevaisuudessa lopulta palaa, riippuu enenevissä määrin sähkön hinnasta.
Kivihiilikattilan remontin lisäksi Helen aikoo rakentaa lähivuosina sähkökattiloita sekä lisätä jäteveden, ilman, maan, teollisuuden ja konesalien lämpöön perustuvia laitoksia. Nämä investoinnit lämmittävät myös vihreiden mieltä.
Salmisaaren tontilla tavoite on, että syksyllä 2024 valmistuu noin sadan megawatin sähkökattila. Se on tavallaan jättikokoinen lämminvesivaraaja tai vedenkeitin.
Samankaltaista sähkökattilaa asennetaan parhaillaan Tampereelle.
Sähkökattila on verrattain edullinen rakentaa, mutta tuottaa yhdellä wattitunnilla sähköä vain yhden wattitunnin lämpöä. Sitä vastoin Helenin lämpöpumput tuottavat kuluttamaansa sähköön nähden kaksin- tai kolminkertaisesti lämpöä, mutta vaativat jonkin lämmönlähteen.
Kesällä 2025 Salmisaareen valmistuu suunnitelmien mukaan lämpöpumppulaitos, joka tekee ulkoilmasta kaukolämpöä noin 20 megawatin teholla, kun ulkoilma on plussan puolella.
Energiayhtiö Fortum rakentaa parhaillaan Espooseen samankaltaista laitosta.
Katso videolta, kuinka ulkoilmasta tehdään kaukolämpöä:
Merivettä hyödyntävän jättilaitoksen rakentaminen näyttää todennäköiseltä
Suurin suunnitelma on meriveden lämpöä hyödyntävä lämpölaitos, mutta sitä pitää odotella vuoteen 2030 saakka. Kunnianhimoista jättihanketta on väläytelty jo menneinä vuosikymmeninä, mutta se torpattiin aikoinaan liian kalliina.
Muutama vuosi sitten Helen alkoi selvittää asiaa toden teolla, ja nyt tulevaisuus näyttää valoisalta.
– Tämän hetken arvio kustannusten ja tulevaisuuden näkymien suhteen on, että kyllä tällainen laitos tullaan tekemään, Helenin Timo Aaltonen arvioi.
Investointipäätös merivesilämpöpumpusta on määrä tehdä vuonna 2024.
Katso animaatio merivesilämpöpumpun toiminnasta:
Helen uskoo, että sähköllä kannattaa tehdä lämpöä
Rahojen panostaminen sähköön perustuvaan lämmöntuotantoon voi kuulostaa erikoiselta aikana, jolloin kuluttajat tuskailevat paisuneiden sähkölaskujen kanssa ja uutisissa spekuloidaan liki päivittäin, riittääkö sähköä kaikille läpi talven.
Aaltosen mukaan sähkö on silti hyvä vaihtoehto myös lämmön tuotannossa, kun asiaa katsotaan pitkällä aikavälillä ja sähkön hintapiikkejä varten on muita tuotantomuotoja ja varastoja.
Kuuntele Timo Aaltosen näkemys edullisen sähkön riittävyydestä lämmöntuotantoon:
Haastattelu on tehty 13. joulukuuta, kun Ruotsin Oskarshamn 3 -ydinvoimala oli tilapäisesti pois käytöstä turbiinivian vuoksi.
Sähkön riittävyyteen Helen vaikuttaa myös itse investoimalla yli tuhannen megawatin edestä sähköntuotantoon vuosina 2021–2025.
Sähkön tuotantomuutoksista kertova grafiikka korjattu 22.12. kl 15:00. Alunperin Ydinvoiman punainen palkki oli puolet liian pieni, vaikka luku 160 MW oli oikein.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 22. joulukuuta kello 23:een asti.