Säteilyturvakeskuksen Venäjä-yhteistyön projektipäällikkö Kim Söderling on vieraillut Kuolan ydinvoimalaitoksella useita kertoja vuosittain 90-luvun lopulta alkaen.
Ensin käynnit Venäjän ydinvoimaloilla lopetti koronasulku helmikuussa 2020 ja sen perään sota. Söderlingin mukaan yhteydenpito ajettiin alas Venäjän hyökkäyssodan vuoksi helmikuussa 2022.
Nyt yhteydenpito rajoittuu syntymäpäiväonnitteluihin vuosikymmenten aikana tutuksi tulleiden kollegoiden kanssa.
– Kun on jollakin merkkipäivä, niin häntä onnitellaan Whatsappin kautta. Whatsapp tuntuu olevan heille sellainen kanava, jota he uskaltavat käyttää, mutta sähköposteilla ei ole lähestytty. Ei oikein uskalla syvällisempää tietoa lähteä yrittämään, voi olla, että vastapuoli joutuu vaikeuksiin, kun on vihollismielisen valtion kanssa tekemisissä, sanoo Söderling.
Mikä huolestuttaa eniten?
– Se kun ei oikein tiedä, että mitä siellä tapahtuu. Ollaan laitoksen nettisivujen varassa, ja eihän sinne koskaan mitään negatiivista uutista tule. Kyllä ne aina on niitä voitokkaita palkintoja tai kuinka hyvin on taas mennyt asiat. Pitäisi päästä käymään joskus, että tietää, mitä siellä oikeasti tapahtuu.
STUKin tietoon ei ole kuitenkaan tullut mitään huolta herättäviä tapahtumia viimeisten kahden vuoden aikana, kun korona ja sota ovat estäneet käynnit. Myöskään mitään säteilypäästöjä ei Venäjän lähialueen voimaloista ole havaittu.
Venäjän ydinvoimayhtiö vaihtoi käyttöjärjestelmää pakotteiden vuoksi
Venäjän hyökkäyssota ja pakotteet vaikeuttavat Söderlingin mukaan varaosahuoltoa. Ydinvoimaloiden pumppuja ja venttiileitä on tuotettu Ukrainassa ja ne ovat nyt pois pelistä.
Tietotekniikassa Rosenergoatom on ollut Windowsin käyttäjä eivätkä päivitykset enää Söderlingin arvion mukaan onnistu.
Rosenergoatom aloitti siirtymisen Linux-käyttöjärjestelmään jo ennen koronaepidemiaa.
Ohjelmistomuutoksen onnistumisesta Säteilyturvakeskuksella ei ole muuta tietoa kuin että toimistokoneet Rosenergoatomilla vaihdettiin jo silloin kun yhteistyötä vielä oli. Siis ennen viime helmikuuta.
Automaatiojärjestelmissä on paljon Windows-pohjaisia ohjelmistoja ja niiden siirtymästä Linux-käyttöjärjestelmään ei ole Söderlingin mukaan tietoa.
Tietolähteinä Suomen omat säteilymittarit, Rosatomin nettisivut ja IAEA
Tietokanavia on, vaikka Säteilyturvakeskusken suorat yhteydet ovat jäissä.
– Meillä on Suomessa oma mittausverkko, joka on varsin laaja, eli siinä vaiheessa kun Suomen puolelle jotain ilmestyy, niin se kyllä saadaan kiinni.
Söderdlingin mukaan käytössä on myös EU:n EURDEP-säteilymittausverkko, jossa Venäjä ja Valko-Venäjä ovat mukana, vaikka välillä poistuivat sieltä.
– Tarkistin vielä eilen, että siellä mittaustiedot näyttävät päivittyvän.
STUK seuraa myös Venäjän ydinvoimayhtiön Rosatomin verkkosivuja tarpeen tullen.
– Voimalaitosten sivuilla käymme lähes päivittäin katsomassa, onko sinne ilmestynyt tietoa laitoksen tilasta.
Söderlingin mukaan onnettomuustilanteita varten olevat kansainväliset sopimukset ovat yhä voimassa.
– Venäjällä on ilmoitusvelvollisuus, jos tapahtuu onnettomuus, samoin kuin Suomella, jos Suomessa tapahtuu.
Tietoa välitetään kansainvälisiä kanavia pitkin eli lähinnä Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n kautta.
Söderlingin mukaan venäläinen osapuoli teki tähän kansainväliseen ilmoitusvelvollisuuteen kuuluvan yhteyskokeilun keväällä osoittaen, että ovat vielä valmiita tiedottamaan näitä kanavia pitkin.
Yhteyskokeilussa testattiin, että onnettomuustiedottamista varten oleva faksi ja sähköpostiosoite ovat kunnossa.
Lähialueen ydinvoimalat ovat Kuolassa ja Pietarin seudulla
Suomen lähialueella olevat Venäjän ydinvoimalat ovat Kuolan ydinvoimala ja Leningradin ydinvoimala, jota Suomessa kutsutaan Sosnovyi Borin voimalaksi. Venäjän ydinvoimalat kuuluvat Rosatomin alaiselle Rosenergoatom -yhtiölle.
Kuolan ydinvoimala on Poljarnyje Zorissa vajaan 200 kilometrin päässä Sallan kirkonkylästä. Ydinvoimalalla on neljä VVER-tyyppistä reaktoria, jotka ovat samanlaisia kuin Loviisan ydinvoimalassa.
Leningradin ydinvoimalan kaksi vanhaa RBMK-tyyppistä reaktoria ovat samanlaisia kuin tuhoutuneessa Tšernobylissa, mutta niiden turvallisuusrakenteita on parannettu.
Rosatom on vuosien mittaan tiedottanut Kuolan ja Leningradin voimaloiden vanhojen reaktoreiden tilalle rakennettavan uudet.
Leningradin voimalaan on tehty kaksi uudenaikaista VVER 1200 -laitosta ja kahden lisäyksikön maanrakennustöiden on ilmoitettu alkavan.
Kuolan voimalan uusimista ei ole toistaiseksi toteutettu.
19.12 klo 16.30 korjattu jutussa ollut Linus Linux-käyttöjärjestelmäksi.