Oli matka mikä tahansa, Suomen ennätyksen tekeminen kiinnostaa aina, jos kyse on Jani Sievisen Suomen ennätyksen rikkomisesta. Marraskuussa 2021 suomalainen urheilumedia pääsi kohisemaan uimarista nimeltä Ronny Brännkärr. Hän oli rikkonut Sievisen 100 metrin sekauinnin SE:n.
Sievisen ennätys 53,10 säilyi matkan Suomen ennätyksenä peräti 25 vuotta. Brännkärr rikkoi ennätyksen 13 sadasosalla. Sittemmin parikymppinen uimari on parantanut SE-noteerausta useita kertoja. Niistä viimeisin 52,28 syntyi viime viikolla lyhyen radan MM-kisoissa Melbournessa.
Brännkärrin pitkältä ajalta hyvin hyvin tunteva Sievisen oli hyvillään, kun 100 metrin sekauinnin Suomen ennätys siirtyi vuosi sitten historiaan.
Sievinen saavutti kyseisellä matkalla maailmanmestaruuden (1999) sekä kaksi MM-hopeaa (2000 & 2002). Sadan metrin sekauinti on vain lyhyellä radalla.
– Meidän aikanamme se oli vähän täytelaji. Keskityttiin 200 ja 400 metrin sekauintiin. Satasen sekauinnissa ei ollut erikoismiehiä, mutta nyt niitä sitten on tullut, kun laji on kauemmin ollut, 200 metrin sekauinnin pitkän radan maailmanmestari ja olympiahopeamitalisti Jani Sievinen sanoo.
Sievisen entinen ME-aika vielä kaukana
Viime viikolla toisissa lyhyen radan MM-kisoissaan kilpaillut Brännkärr teki ennätyksensä myös 200 metrin sekauinnissa. Hän paransi ennätystään yli sekunnin aikaan 1.55,33. Myös tällä matkalla hän lähestyy Sievisen lyhyen radan Suomen ennätystä (1.54,65).
Pitkällä radalla Brännkärrin päälaji on 200 metrin sekauinti, johon nuori mies panostaa koko ajan yhä enemmän. Pitkällä radalla Brännkärrin ennätys (2.03,82) jää kuitenkin vielä kauas Sievisen vuoden 1994 Rooman MM-kisoissa uimasta Suomen ennätyksestä 1.58,16.
Sievinen ennätys oli aikoinaan kansainvälisesti huippuaika, sillä se oli maailmanennätys lähes yhdeksän vuoden ajan. Sen rikkoi uintilegenda Michael Phelps.
– Jokaisella uimarilla, kuten myös Ronnylla, on tiedossa, että menestyminen pitkällä radalla on kaikista arvokkainta. Ronnyn harjoittelussa kaikki tähtää siihen, että 200 metriä on päämatka tulevaisuudessakin.
– 100 metrin sekauinti on tullut hänen kohdallaan sivutuotteena. Vaikka hän on rikkonut siinä Suomen ennätyksiä, hän ei ole siihen mitenkään erikoistunut. Harjoittelu tähtää 200 metrille.
Sievinen sanoo, että 200 metrin sekauinti on erilaista pitkällä ja lyhyellä radalla. Brännkärrin vahvuus on vedenalainen työskentely. Se pääsee lyhyellä radalla paremmin oikeuksiinsa, kun käännöksiä on enemmän.
Brännkärr asuu nykyään Tampereella, jossa hän harjoittelee maineikkaan Jere Jänneksen treeniryhmässä.
– Lyhyellä radalla hän pääsee aika lähelle Suomen ennätystä ja jopa rikkomaan sen. Pitkä rata on sitten asia erikseen. Pitkä rata vaatii kovempaa kuntoa. Sen takia heidän harjoittelunsa pohjautuu kunnon kasvattamiseen ja 200 metrille.
Kiehtovia keskusteluita
Sievinen on toiminut Kemistä lähtöisin olevan Brännkärrin ja hänen aiemman valmentajansa Marja-Leena Viinamäen sparrausapuna. Sievinen kertoo, että hän kävi valmentajan kutsusta joitakin kertoja tapaamassa kaksikkoa.
Sievinen sanoo, että hän ei varsinaisesti neuvonut Brännkärria, mutta kävi hyviä kehityskeskusteluja Viinamäen kanssa.
– Hänen kanssaan istuimme pitkäänkin pöydän ääressä ja kävimme läpi niitä keinoja, joilla Ronnya voisi viedä eteenpäin. Se pohjautui siihen, mitä työtä oli jo tehty. Hän oli sen verran viisas valmentaja, että hän osasi poimia oikeita asioita.
Sievinen painottaa, että Viinamäki ja Brännkärr ovat tehneet sen työn, jolla lahjakas urheilija on päässyt tähän pisteeseen. Viinamäellä on ollut jo ennestään hyvä tietotaito.
– Meillä on ollut poikkeuksellisen laajat ja erinomaiset keskustelut. Hän on ollut tosi innostunut, vastaanottavainen sekä kokeilevainen.
Japanissakin aikoinaan luennoimassa käynyt Sievinen sanoo, että Viinamäen vastaanottavainen valmennustapa on Suomen uintipiireissä harvinaista.
– Minulla on sellainen käsitys, että Suomessa jaetaan liian vähän yleistä tietoa keskenään. Ihan konkreettista tietoa, kuten harjoitteluun liittyvää. Uinti ei ole varmasti ainut laji. Esimerkiksi yleisurheilussa touhutaan aika paljon omissa piireissä, Sievinen näkee.
Mattssonin ja Liukkosen seuraaja?
Matti Mattsson, 29, ja Ari-Pekka Liukkonen, 33, ovat olleet vuosikaudet suomalaisen miesuinnin kansainvälisiä kärkiuimareita. Seuraavaa huipputason uimaria ei ole tullut miesten puolelle kuitenkaan aikoihin.
Sievisen ja Yle Urheilun lajiasiantuntija Ville Kallisen mukaan Brännkärr voi olla seuraava iso tekijä.
– Hän on pitkä ja hän on teknisesti erittäin hyvä. Käsittääkseni hänellä on kova harjoittelumotivaatio. Hänellä on myös paineensietokykyä olemassa, Kallinen arvioi.
Kallisen mukaan 100 metrin sekauinnissa Brännkärrin ensimmäinen 50-metrinen on aivan kansainvälistä kärkeä.
– Rintauintiosuudella on jotain pieniä teknisiä juttuja. Jos hän saa ne paremmaksi, Ronny on MM-finaalikaliiberia 100 metrin sekauinnissa.
Sievisen mukaan seuraavat kaksi vuotta ovat kriittisiä.
– Alkaa oikeasti näkyä se, minkä verran valmennus Tampereella on tehonnut 200 metrin sekaria varten.
– Seuraavan kahden vuoden aikana olisi hyvä tulla iso aikakehitys. Mitä enemmän ikää tulee, sitä vaikempi on tehdä isoja harppauksia, Sievinen tietää.