Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Jouluna turvakodeissa on hiljaista, kun kotona sinnitellään lomien yli – asiantuntija toivoo, että apua haettaisiin ennen kuin tilanne kärjistyy

Pohjalaismaakunnissa turvakotien asiakasmäärät ovat kasvussa viime vuoteen verrattuna. Joulun aikaan tavallista on, että asiakkaita on turvakodeissa vähemmän, vaikka ongelmat eivät suinkaan katoa.

Etelä-Pohjanmaan ensi- ja turvakodin vastaava sosiaalityöntekijä Taina Virsula kertoo, millainen joulu on turvakodissa.
  • Aliisa Uusitalo
  • Kati Ala-Renko

Viime vuonna turvakodeissa oli Suomessa noin 5 000 asiakasta. Kahtena viime vuonna peräkkäin asiakasmäärät ovat olleet laskussa.

Nyt ne ovat kuitenkin palaamassa takaisin samalle tasolle kuin ennen koronavuosia.

Turvakoteihin tarvitaan jopa toista sataa perhepaikkaa lisää – viime vuonna 900 asiakasta ohjattiin täydestä turvakodista toisaalle

Etelä-Pohjanmaalla kasvu on viime vuodesta ollut huimaa. Etelä-Pohjanmaan ensi- ja turvakodilla oli vuonna 2022 30 prosenttia enemmän asiakkaita kuin samaan aikaan viime vuonna.

Myös avopalveluissa on yli kolmasosa enemmän asiakkaita kuin viime vuonna. Avopalvelu tarkoittaa turvakotien asiakastyötä ennen ja jälkeen kriisityön.

– Meillä on ollut pitkän aikaa tänä vuonna niin, että on ollut talo täynnä, ja olemme joutuneet ohjaamaan asiakkaita muihin turvakoteihin.

– Ehkä tässä viimeisen kuukauden aikana on vasta ollut rauhallisempaa, Etelä-Pohjanmaan ensi- ja turvakodin toiminnanjohtaja Sari Tumelius sanoo.

Myös Kokkolan ensi- ja turvakodin toiminnajohtaja Marita Loukiainen tunnistaa asiakasmäärien kasvun.

– Asiakkaita ohjautuu meille huomattavasti enemmän kuin viime vuonna sekä avopalvelun puolelle että laitosyksikköön, joka on turvakoti.

Tavallista on, että joulu turvakodeissa on rauhallista.

Kävijämäärät kuitenkin kasvavat pian lomien jälkeen, kun pyhien ajan vaikeissa perhetilanteissa sinnittelevät ihmiset päättävät hakea jälleen apua.

Koristeita joulukuusessa.
Pyhien, kuten joulun, aikaan turvakotien asiakasmäärät yleensä vähenevät. Kuva: Mirva Ekman / Yle

Tietoisuus lähisuhdeväkivallasta on lisääntynyt

Myös Vaasan ensi- ja turvakodissa avopalveluiden asiakasmäärät ovat tänä vuonna kasvaneet.

Muuten asiakasmäärä toimitusjohtaja Britt-Marie Hakalan mukaan vaihtelee.

– Suurempia muutoksia emme juuri viime aikoina ole havainneet.

Viime vuonna Vaasassa apua turvakodista haki noin 70 ihmistä, joista valtaosa oli naisia tai lapsia.

Kokkolan ensi- ja turvakodin toiminnanjohtaja Loukiaisen mukaan yhdistyksellä ollaan myös tyytyväisiä siihen, että asiakkaita hakeutuu palvelujen pariin.

– Ehkä nämä nousevat asiakasmäärät kertovat myös siitä, että ihmiset uskaltavat hakea apua ja ihmisillä on matalampi kynnys avun hakemiseen.

– Ja ehkä toinen asia on se, että olemme vähän arvioineet sitä, että onko näiden koronavuosien jälkeen ehkä ollut jotain semmoista patoutunutta tarvetta, ettei olla uskallettu oikein hakea apua aiemmin, ja nyt sitten ovet ovat auenneet vapaampaan liikkumiseen ja ihmiset hakevat apua myös perheen sisäisiin ongelmiin, hän lisää.

Kyltti Etelä-Pohjanmaan ensi- ja turvakodin ovessa Seinäjoella.
Syyksi kasvaneisiin yhteydenottoihin pohjalaismaakunnissa arvellaan tietoisuuden lisääntymistä. Kuva: Mirva Ekman / Yle

Ikäihmiset näkyvät asiakkaina aiempaa enemmän

Etelä-Pohjanmaan turvakodissa vastaavana sosiaalityöntekijänä toimiva Taina Virsula kertoo, että myös lasten määrä on kasvanut turvakodissa hurjasti.

– Se kertoo siis siitä, että meillä on ollut paljon lapsiperheitä ja siitä, että lähisuhdeväkivalta lapsiperheissä myös tunnistetaan.

– Se on hyvä asia ja halutaan pitää huolta siitä, että lapsilla on turvallista kotona kasvaa.

Miehiä on turvakodissa ollut Virsulan mukaan tänä vuonna alle kymmenen.

Myös Kokkolassa lapsiperheet ovat aikaisemmin olleet toiminnan keskiössä. Kun lainsäädäntö turvakoteihin liittyen muuttui vuonna 2015, myös asiakaskunta Loukiaisen mukaan laajentui.

– Sen jälkeen valtio on maksanut turvakodit ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos koordinoi ne, ja se on mahdollistanut myös sen, että turvakotiin pääsevät perheet entistä laajemmin sekä muun muassa ikäihmiset, jotka ovat näkyneet meilläkin.

– Kyllä tämän vuoden aikanakin on ollut muutamia, sanotaan, että reippaasti yli 60-vuotiaita asiakkaana, Loukiainen toteaa.

Sosiaalityöntekijä Taina Virsula ja toiminnanjohtaja Sari Tumelius hymyilevät kameralle Etelä-Pohjanmaan ensi- ja turvakodissa Seinäjoella.
Sosiaalityöntekijä Taina Virsula (vas.) ja toiminnanjohtaja Sari Tumelius (oik.) Etelä-Pohjanmaan ensi- ja turvakodissa Seinäjoella. Kuva: Mirva Ekman / Yle

Oma tunne siitä, että kaikki ei ole hyvin, riittää

Etelä-Pohjanmaan turvakodin vastaavan sosiaalityöntekijä Virsulan mukaan yleensä lähisuhde- tai perheväkivaltaa kokenutta auttaa eniten se, että pääsee puhumaan asioista jonkun kanssa.

– Että puhutaan lähisuhdeväkivallasta, siitä teemasta, josta harvoin uskalletaan kenellekään sanoa. Meillä on työntekijät täällä juuri sitä varten, että meidän kanssa pystyy näistä asioista puhumaan.

Toiminnajohtaja Tumelius taas toivoo, ettei joulua sinniteltäisi kotona, jos tilanne alkaa kärjistyä.

– Eli ei odota, että jotain tosi vakavaa tapahtuu, vaan osaa ennakoida tilannetta ja hakeutua meille avun piiriin.

Helpoiten avun tarpeen voi Tumeliuksen mukaan tunnistaa luottamalla omiin tunteisiinsa.

– Jos tuntuu, että jotain on pielessä, niin se on jo merkki siitä, että kannattaa olla yhteydessä. Jokaisen pitäisi saada kokea turvallisuuden tunnetta omassa kodissaan.

– Se riittää. Ei tarvitse mitään sen ihmeellisempää. Ei tarvitse olla mitään fyysistä väkivaltatilannetta. Ihan vain se oma tunne ja kokemus siitä, että nyt kaikki ei ole hyvin.

Juttua voi kommentoida Yle-tunnuksilla 20.12.2022 kello 23 asti.