Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyi vuodenvaihteessa kuntien vastuulta hyvinvointialueille. Hyvinvointialueita on kaikkiaan 21, ja ne perustuvat maakuntiin. Uusimaa on jaettu käytännössä viiteen alueeseen, sillä neljän varsinaisen hyvinvointialueen lisäksi Helsingin kaupunki järjestää vastaavia palveluita.
Kansalaisen palveluihin uudistuksen ei pitäisi lyhyellä aikavälillä vaikuttaa. Samat toiminnot jatkuvat samoissa paikoissa ja töitä tekevät samat ihmiset kuin ennenkin, vanhoina työntekijöinä uuden työnantajan palveluksessa.
Verotuksessa uudistus sen sijaan näkyy pian. Kuntaverotus putoaa noin puoleen, mutta valtionverotus nousee vastaavasti. Tämä johtuu siitä, että hyvinvointialueiden rahoitus tulee valtiolta.
Pidemmällä aikavälillä uudistuksen tavoitteena on saada palvelut ja niiden ketjut toimimaan aiempaa saumattomammin.
Saumattomuutta on ajateltu syntyvän siitä, että hyvinvointialueet järjestävät kaikki sote-palvelut alueellaan. Näitä palveluja ovat esimerkiksi perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, mielenterveys- ja päihdepalvelut, vammaispalvelut, sosiaalihuolto ja ikääntyneiden asumisen palvelut.
Uudistuksen on myös tarkoitus säästää rahaa.
Voit keskustella aiheesta tässä 29.12 kello 23 saakka.
Muokattu 30.12: Muutettu Uudenmaan hyvinvointialueiden määräksi viisi, sillä Vantaan ja Keravan-, Itä-Uudenmaan-, Länsi-Uudenmaan- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialueiden lisäksi vastaavia palveluita järjestää Helsingin kaupunki.