Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Helsinki juhlistaa vuoden vaihtumista perinteisillä raketeilla, Espoo luottaa laseriin, Vaasassa rakettirahat lahjoitetaan ruoka-avulle

Useat kunnat ja kaupungit ovat viime vuosina luopuneet perinteisistä uudenvuoden ilotulituksista. Esimerkiksi Helsinki ja Seinäjoki järjestävät edelleen raketteihin nojaavan uudenvuodenjuhlan.

Kysyimme kauppakeskus Triplassa asioineilta ihmisiltä, kuuluvatko raketit heidän mielestään uuteenvuoteen.
  • Vesa Marttinen
  • Aliisa Uusitalo

Helsingin kaupunki järjestää uudenvuodenaattona Kansalaistorilla tapahtuman, johon kuuluu perinteinen ilotulitus.

Kahtena edellisenä vuonna tapahtuma on järjestetty koronapandemian vuoksi etäjärjestelyin, ja nyt massatapahtuman järjestäminen on jälleen mahdollista, kertoo Helsingin tapahtumasäätiön viestintäpäällikkö Anna Mäkelä.

Ilotulitukset ja perinteiset raketit on monissa kaupungeissa jo aiempina vuosina korvattu laservaloilla. Tällä kertaa Helsinki luottaa kuitenkin raketteihin.

– Haluamme, että kaupunkilaiset nauttivat yhdestä yhteisestä ilotulituksesta sen sijaan, että jokainen ostaa omat rakettinsa ja räjäyttelee niitä ympäri kaupunkia, Mäkelä sanoo.

Hänen mukaansa kaupunki huolehtii myös ilotulituksesta aiheutuvien roskien siivoamisesta ja ammuttavana on vain tuotteita, jotka eivät sisällä raskasmetalleja tai maatumattomia osia.

Jonna Kantola, Rakettitukku.
Kauppakeskus Triplassa ilotulitusraketteja oli kauppaamassa tiistaina 27.12. Rakettitukun myyntipisteen vastaava hoitaja Jonna Kantola. Kuva: Matti Myller / Yle

Naapurikaupunki Espoossa vuoden vaihtumista juhlistetaan puolestaan laservaloesityksellä. Vermo-areenalla nähdään uudenvuodenaattona Showlaser Finlandin toteuttama valo- ja ääniteos nimeltä Aalto, joka on tehty mittatilaustyönä Espoon kaupungille.

Kaupunkitapahtumat Espoon projektipäällikön Lea Rintalan mukaan Espoo on järjestänyt perinteisiä ilotulituksia vain muutamia kertoja, ja vuodenvaihde 2008–2009 jäi näillä näkymin viimeiseksi.

– Silloin vietettiin Espoo 550 -historiajuhlavuotta, jota juhlistettiin ilotulituksella. Pian sen jälkeen kaupungin johto teki kestävän kehityksen nimissä päätöksen, että siirrytään eteenpäin ja haetaan muita tapoja juhlistaa uuttavuotta.

Aiemmat Espoon uudenvuodenjuhlat on järjestetty Espoon keskuksessa Kirkkopuistossa, mutta tänä vuonna juhlat siirtyvät Vermoon. Taustalla on ennen kaikkea kapasiteetti: Vermoon sopii huomattavasti isompi yleisömassa ja liikenneyhteydet ovat hyvät.

Kaupunki odottaa tapahtumaan päivän aikana noin 30 000 osallistujaa.

Muista suuremmista kaupungeista Vantaan kaupunki ei ole järjestänyt omaa ilotulitusta vuosikymmeniin. Turussa ammutaan perinteisiä raketteja, Oulussa luotetaan valoshow’hun.

Tampereella ammutaan perinteisiä raketteja, mutta järjestelyt ja kustannukset eivät ole kaupungin vastuulla. Tampereella tapahtuman hoitaa keskusta-alueen yrittäjät. Myös esimerkiksi Tuusulassa on vastaava järjestely: perinteisen ilotulituksen järjestää paikallinen kokoushotelli.

Vaasa lahjoittaa rakettirahat hyväntekeväisyyteen

Seinäjoen viime vuoden laservaloshow jakoi sosiaalisessa mediassa mielipiteitä, ja tänä vuonna kaupungissa palataan takaisin perinteiseen ilotulitukseen.

Kokkolassa paukuttelut jatkuvat tänä vuonna, mutta vakiintunut keskiyön ilotulitus jää historiaan. Ilotulituksia järjestetään jatkossa vain yksi alkuillasta lapsille ja perheille. Kaupunki kertoo muutoksen johtuvan muun muassa kustannussyistä. Vuodesta 2017 viranomainen on vaatinut Kokkolan toria ympäröivien liikenneväylien sulkemista uutena vuotena sekä lisää järjestyksenvalvojia.

Myös Seinäjoella järjestetään uutenavuotena vain yksi perheille suunnattu ilotulitus.

Vaasassa ilotulitteista luovuttiin viime vuonna pysyvästi. Alun perin sysäyksen päätökselle antoi Vaasan konsernihallinnon johtaja Jari Karjalaisen mukaan korona-ajan kokoontumisrajoitukset.

– Totesimme silloin, että ilotulituksen järjestäminen on ehkä jo muutenkin sellainen perinne, joka joutaa historiaan. Perinteistä uudenvuoden ilotulitusta tuskin tulevinakaan vuosina järjestetään, ainakaan samalla tavalla kuin ennen.

Tänä vuonna raketteihin varattu summa, 3 000 euroa, menee hyväntekeväisyyteen. Varat lahjoitetaan Vaasan ruoka-avulle.

– Epävarmuutta on tänä vuonna paljon, hinnat ja korot ovat nousseet, minkä johdosta monet perheet ovat ahtaalla. Sen vuoksi päädyimme lahjoittamaan rakettirahat tänä vuonna juuri ruoka-avulle, Karjalainen kertoo.

Taustalla on kaupungin mukaan myös pyrkimys edistää ympäristöystävällisiä ratkaisuja sekä hiilineutraalia Vaasaa.

– Lisäksi tietysti kyseessä on eläinten ja ihmistenkin rauha, sanoo Karjalainen.

Mies puvussa katsoo kameraan.
Karjalainen toteaa, että ilotulituksen ajankohta keskiyöllä on ollut hankala esimerkiksi pienten lasten perheille. Kuva: Haastateltavan arkisto

Mielipiteitä julkisen ilotulituksen järjestämiseen on Karjalaisen mukaan puolesta ja vastaan.

– Monet ovat tykänneet siitä perinteestä ja tietenkin mekin olemme nähneet sen arvon siinä, että kuntalaisia kootaan tällä tavalla yhteen. Aina on tietenkin ollut myös keskustelua siitä, onko se ylipäänsä järkevä ja oikea paikka sijoittaa verorahoja.

Tulevaisuudessa Vaasan kaupunki pohtii, järjestääkö se hyväntekeväisyyttä ilotulituksen tilalla myös jatkossa vai tuleeko rakettien tilalle esimerkiksi vaihtoehtoista tapahtumaa.

Emma Karasjoen ja Gogi Mavromichaliksen juontama Helsingin kaupungin uudenvuodentapahtuma, juhlakonsertti ja ilotulitukset välitetään suorana lähetyksenä Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa klo 22.50–00.30.