Maanantaiaamu on valjennut terveyskeskuksissa eri puolilla Suomea jännittävissä tunnelmissa. Uudet hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa viikonloppuna, ja koko maassa on nyt yhteensä 21 hyvinvointialuetta.
Uusi arki on sujunut suuressa osassa maata suunnitellusti. Pirkanmaalla hyvinvointialueiden toivotaan tuovan helpotusta ruuhkiin ja Etelä-Karjalassa jännitetään palkanmaksua.
Turussa kiireettömiä potilaita jouduttiin käännyttämään kotiin, kun tietokoneiden päivitys sai asiakaspalvelun järjestelmät jumiin. Potilasturvallisuus ei kuitenkaan vaarantunut, Varsinais-Suomesta kerrotaan.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus näkyy eri alueilla hieman eri tavalla. Esimerkiksi Uudellamaalla uudistus tarkoittaa, että neljä hyvinvointialuetta, Helsingin kaupunki ja HUS tuottavat yhdessä potilaiden tarvitseman hoidon perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon.
- Seurasimme uusien hyvinvointialueiden ensimmäistä arkiaamua tässä päivittyvässä artikkelissa.
Itä-Uudellamaalla palvelut löytyvät vanhoista tiloista
Reilun 50 000 asukkaan Porvoo on osa Itä-Uudenmaan hyvinvointialuetta yhdessä kuuden muun kunnan kanssa.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveysjohtaja Annika Immonen sanoo, ettei muutos näy asiakkaille Porvoossa maanantaina juuri lainkaan. Uudet nimikyltit ja tarrat eivät ole vielä paikoillaan, sillä niitä muutetaan kiinteistöihin ja autoihin vähitellen. Asiointi hoituu samoissa tiloissa kuin aiemminkin.
– Palvelutaso pysyy samanlaisena. Digipalveluita lisätään, mutta myös kasvokkain annettava palvelu säilyy. Jokainen voi hakeutua asioimaan samoihin tuttuihin paikkoihin kuin aiemminkin, Immonen kertoo.
Itä-Uudellemaalla suurin muutos on Myrskylän ja Pukkilan liittyminen hyvinvointialueeseen. Aiemmin ne ovat tehneet yhteistyötä Päijät-Hämeen kanssa. Lisäksi joitakin puhelinnumeroita on muuttunut, mutta muutoksista on tiedotettu koteihin, lehdissä ja numerot löytyvät myös alueen verkkosivuilta.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on kolmanneksi pienin Suomessa.
Kaupungille muutos on suuri
Porvoon kaupungin näkökulmasta muutos on kuitenkin suuri niin toiminnallisesti kuin taloudellisesti. Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastuspalveluiden siirtyminen pois kaupungin vastuulta on vaatinut paljon työtä.
– Viimeiset vuosi puolitoista on tähän valmistauduttu hiki hatussa. Muutoksia on henkilöstöasioissa, ICT-järjestelmissä ja sopimuksissa. Lisäksi omaisuutta siirtyi jonkin verran hyvinvointialueelle. Tässä tehdään ikään kuin avioero, joten se koskee sekä pieniä että isompia asioita, joita on jouduttu pähkäilemään, Porvoon kaupungin rahoitusjohtaja Henrik Rainio kuvailee.
Vuoden alussa esimerkiksi yksi konkreettinen työ on siirtää Porvoon kaupungille kuuluneet noin 170 ajoneuvoa ja peräkärryä rekisteristä uudelle hyvinvointialueelle.
– Ehkä yksitellen joutuu naputtelemaan ne Traficomin rekisteriin, että saa ne pois päiväjärjestyksestä, Rainio arvioi.
Kaupungin toive on, että muutos sujuisi mahdollisimman kivuttomasti. Että palvelujen saaminen sekä järjestelmät toimisivat ja palkanmaksu pelaisi.
– Jatkossa joudutaan vielä sopimaan monista rajapinnassa olevista asioista, esimerkiksi avustusten maksamisesta ja sosiaalipuolesta. Pidemmän päälle nousee keskusteluun, onko pienemmillä kunnilla mahdollisuus järjestää palveluja itsenäisesti vai tuleeko jatkossa suurempia kuntia, Rainio sanoo.
Turussa järjestelmät jumittuivat, kiireettömiä potilaita ohjattiin kotiin
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen tietojärjestelmissä on ollut pieniä ongelmia uuteen järjestelmään siirtymisen alkupäivinä.
Turussa Mäntymäen terveysasemalla jouduttiin käännyttämään kiireettömiä potilaita kotiin, kun asiakaspalvelun tietokoneiden päivitys jumiutti järjestelmät. Ensimmäiset asiakkaat pääsivät luukulle yli tunnin odotuksen jälkeen.
Avoterveydenhuollon johtaja Suvi Vainiomäki pahoitteli tilannetta ja kertoi, ettei potilasturvallisuus vaarantunut. Joitakin käyttäjäkohtaisia ongelmia on ollut myös käyttäjätunnusten aktivoinneissa.
Muutamien kuntien alueilla on jouduttu selventämään toimintaohjeita. Tietohallinnon mukaan kriittiset järjestelmät ovat kuitenki toimineet.
Varsinais-Suomessa hyvinvointialueen palveluksessa on noin 23 000 henkilöä, joista lähes puolet työskentelevät sairaalapalveluissa.
Heinolassa loppui ilta- ja viikonloppupäivystys
Päijät-Hämeessä muutos hyvinvointialueeksi ei ole yhtä suuri kuin monella muulla alueella Suomessa, sillä sote-palvelujen järjestämisestä on vastannut vuodesta 2017 alkaen Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä. Suurin muutos on vajaan 20 000 asukkaan Heinolan liittyminen kokonaisuuteen.
Heinolassa muutos on näkynyt vuoden ensimmäisenä maanantaina alkukankeutena. Suurin syy on potilastietojärjestelmän uusi versio.
– Potilaalle asia näyttäytyy niin, että joku asia, mikä on aiemmin kestänyt puolisen tuntia, vie nyt puolitoista tuntia aikaa, kertoo ylilääkäri Kirsi Timonen Heinolan sotekeskuksesta.
Timosen mukaan vanhat tiedot eivät ole siirtyneet uuteen järjestelmään ja henkilökunta joutuu tarkastelemaan tietoja vanhasta järjestelmästä. Myös uuden järjestelmän opettelu ottaa aikansa.
– Mikään tieto ei ole kateissa. Joudumme kuitenkin tarkistelemaan tietoja potilailta esimerkiksi lääkityksestä. Jos tulee reseptin uusimisia tai muita, joudumme kyselemään sellaisia asioita uudelleen, mitä on jo aiemmin kysytty.
Ylilääkäri Kirsi Timosen toivoo, että heinolalaiset malttaisivat odottaa jonkin aikaa, että alkukankeudesta päästään.
– Samat ihmiset täällä toimivat kuin ennenkin, mutta jos nyt ei ole ihan kiireellistä asiaa, niin sitten maltettaisiin odottaa, että pääsisimme sinuiksi tämän järjestelmän kanssa.
Heinolassa suurin muutos on se, että viikonloppupäivystys ja iltavastaanotto kello 16 jälkeen ei ole enää toiminnassa. Päivystyksestä vastaa nyt Akuutti24 Lahdessa. Ylilääkäri Kirsi Timonen kuitenkin muistuttaa, että Päijät-Soten digiklinikka on palvellut heinolalaisia joulukuun puolivälistä alkaen.
Pirkanmaalla hyvinvointialueen toivotaan tuovan helpotusta ruuhkiin
Pirkanmaan hyvinvointialue on laatuaan Suomen suurin. Sen alueella asuu yli puoli miljoonaa ihmistä.
Vastuualuejohtaja ja Tampereen yliopistollisen sairaalan Acuta-päivystyksen ylilääkäri Mikko Franssila kertoo hyvinvointialueen voimaan astumisen sujuneen rauhallisesti.
– Meillä on potilashoito ihan ennallaan, jatkohoito on järjestynyt ja järjestelmät pysynyt myös samana, hän summaa.
Acutan osastonhoitaja Heidi Jokela on samoilla linjoilla. Muutos on herättänyt kysymyksiä enemmän henkilökunnassa kuin potilaissa.
– Kysymykset liittyvät käytännön asioihin, kuten työvuorosuunnitteluun tai lomiin, Jokela kertoo.
TAYSin Acutan ruuhkautuminen on ollut viime aikoina runsaasti otsikoissa. Hyvinvointialueen toivotaan tuovan ratkaisuja myös ruuhkien purkuun.
Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa siirtymä sujui onnistuneesti
Hyvinvointialueiden tärkeimmistä järjestelmistä esimerkiksi potilastietojärjestelmät sekä tietotekniikka on saatu toimimaan normaalisti Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa.
Pieniä katkoja huomattiin molemmilla alueilla ainoastaan henkilökunnan tunnuksissa, kertoo Keski-Suomen hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Ari-Pekka Paananen.
Paanasen mukaan potilasturvallisuus on säilynyt siirtymästä huolimatta, sillä järjestelmissä ei ole havaittu ongelmia.
Potilastyö jatkuu tavanomaisesti, mutta muutostyö tulee näkymään myös asiakkaille.
– Yksi asiakkaille näkyvä käytännön muutos alueellamme on digitaalinen sote-keskus, jossa lääkäri ja hoitaja palvelevat chatin välityksellä, kertoo Etelä-Savon hyvinvointialueen terveyspalvelujen toimialajohtaja Kimmo Kuosmanen.
Seuraava iso askel eteenpäin tulee olemaan potilastietojärjestelmien yhdistyminen. Tarkkaa ajankohtaa muutokselle ei tiedetä, sillä yhdistäminen on hidasta ja vaatii paljon työtä.
Etelä-Karjalassa jännitetään palkanmaksua, Kymenlaaksossa kaikki sujuu
Etelä-Karjalassa Eksoten muuttuminen hyvinvointialueeksi on onnistunut teknisesti toistaiseksi hyvin. Esimerkiksi asiakas- ja potilastietojärjestelmä Lifecaressa ei ole ilmennyt häiriötilanteita.
Todellinen häiriötesti on 13. tammikuuta, jolloin tehdään Etelä-Karjalan hyvinvointialueen ensimmäiset palkka-ajot. Palkkojen ja henkilöstöhallinnon järjestelmien testauksessa ilmeni ongelmia ennen joulua.
– Pitkin syksyä tehdyt varasuunnitelmat pystyivät paikkaamaan sen, ja käytännössä hyödynnämme vanhaa alustaa, että saamme palkat oikein ja ajallaan maksuun, kertoo Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen.
Kymenlaakson hyvinvointialueen päivystysyksikössä organisaatiomuutos ei näkynyt akuuttipalvelujen ylihoitaja Riku Lamposaaren mukaan mitenkään.
– Ensihoito ja päivystys toimivat vuoden jokaisena päivänä ympäri vuorokauden, hoitavat potilaita ja tuovat sitä kautta kansalaisille turvaa. Siinä ei mikään muuttunut.
Etelä-Pohjanmaalla ensimmäinen palkanmaksupäivä loppuviikolla
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen toiminta on käynnistynyt ilman suuria häiriöitä. Tietojärjestelmien kanssa on kuitenkin ollut hienosäätöä myös Etelä-Pohjanmaalla.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen seuraava koetinkivi on ensi viikolla, kun ensimmäinen palkanmaksupäivä on loppuviikolla.
Silloin samasta lähteestä maksetaan palkkoja 10 000 ihmiselle.
– On pyritty siihen kautta linjan, että mennään mahdollisimman riskittömästi. Meillä on käytössä sama järjestelmä, joka Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirillä ollut jo vuosia ja muillakin isoilla kuntatyönantajilla Suomessa, sanoo Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Tero Järvinen.
Pohjanmaalla teknisistä ongelmista selvitty
Pohjanmaalla muutos on myös lähtenyt käyntiin hyvin. Joitain tietoteknisiä ongelmia on ollut esimerkiksi HR-järjestelmissä, suurin osa niistä on jo ratkaistu.
Pohjanmaalla apua on ollut siitä, että hyvinvointialue on toiminut jo vuoden 2022 alusta. Silti kyseessä on suuri muutos, joka toi tuhat uutta työntekijää.
Uutena alueeseen liittyi Kruunupyyn kunta, jonka siirtyminen Keski-Pohjanmaalta Pohjanmaalle toi haasteita Pohjanmaan hyvinvointialueelle, kertoo hyvinvointialueen johtaja Marina Kinnunen.
– Tietojen siirtymiseen ja katselemiseen liittyviä asioita on vielä muokattu ja korjattu. HR-järjestelmissä saattaa olla aikamuotoja väärin ja huomataan sellaisia asioita, jotka korjataan. Mutta ne haasteet on pystytty muuttamaan heti tai niitä ollaan tällä hetkellä muokkaamassa.
Keski-Pohjanmaalla vältyttiin ongelmilta
Soite-kuntayhtymän vaihtuminen maakunnalliseksi hyvinvointialueeksi ei tuonut ongelmia Keski-Pohjanmaalla.
Vuodenvaihde oli tavallisen kiireinen erityisesti päivystyksessä suuren potilasjoukon vuoksi.
Etukäteen hiukan pelättyjä teknisiä ongelmia tietojärjestelmissä ei kuitenkaan ilmennyt, kertoo hyvinvointialuejohtaja Minna Korkiakoski-Västi.
Hyvinvointialueelle siirtyy maakunnassa uusina vain vähän organisaatioita ja henkilökuntaa. Suurin organisaatio- sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite on toiminut maakunnallisena jo vuosikausia. Siinä on noin 3700 työntekijää ja kaikkiaan hyvinvointialueella nyt noin 4 000.
Osassa uusia hyvinvointialueita huolettaa, kuinka ensimmäinen palkkapäivä sujuu tietojärjestelmiltä. Keski-Pohjanmaalla ensimmäinen noin 4000 henkilön palkanmaksu on edessä puolentoista viikon päästä. Järjestelmien toimivuus on pyritty varmistamaan etukäteen.
Pohjois-Pohjanmaan järjestelmissä hitautta
Hyvinvointialueeseen siirtyminen on sujunut kohtuullisen hyvin Pohjois-Pohjanmaalla, kertoo Pohteen hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma.
Sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmät, terveydenhuollon potilastietojärjestelmät ja pelastustoimen käyttämät järjestelmät on saatu toimimaan häiriöittä.
Sen sijaan talous- ja henkilöstöhallintojärjestelmissä esiintyy vielä hitautta.
– Se hidastaa esihenkilöidemme töitä muun muassa uusia työsopimuksia ja virkamääräyksiä tehtäessä. Hitauden taustalla lienee se, että vastaava järjestelmä on käytössä monella muullakin hyvinvointialueella ja järjestelmän käyttöaste on nyt poikkeuksellisen korkea.
Luoma kuitenkin täsmentää, että haasteet liittyvät tällä hetkellä muun muassa palkanmaksun oikeellisuuden varmistamiseen, ei sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoiminnan ydinpalveluiden turvaamiseen.
Kainuussa palvelujen muutoksia mietitään myöhemmin
Kainuun soten siirtyminen Kainuun hyvinvointialueeksi on sujunut saumattomasti, arvioidaan hyvinvointialueelta.
Kainuussa eläinlääkintäpalvelut kuuluivat aiemmin sosiaali- ja terveyspalveluille, mutta nyt Kainuun alueella toteutettavat ympäristöterveydenhuollon palvelut siirtyivät Sotkamon kunnan toteutettavaksi.
Uudistuksen välittömät vaikutukset eivät näy asukkaille, kertoo Kainuun hyvinvointialueen viestintäpäällikkö Terho Pekkala.
– Tässä siirtymävaiheessa ei tapahdu mitään kovin merkittävää. Ehkä sitten myöhemmissä vaiheissa muutoksia saattaa tulla erilaisiin palveluihin tai tai organisaatioihin, mutta niistä ei vielä varsinaista valmistelua ole käynnissä.
Lapissa ei dramatiikkaa
Lapissa siirtymä hyvinvointialueeseen on tapahtunut ilman ongelmia. Vuodenvaihteeseen suunnitellut muutokset, kuten uudet puhelinnumerot otettiin käyttöön jo hyvissä ajoin vanhan vuoden puolella.
– Tavoitteena on ollut, että siirtymä sujuu turvallisesti ja se näyttää toteutuvan. Seuraavaksi huolehditaan, että työntekijät saavat asianmukaisesti palkkansa tammikuun puolivälissä, sanoo Lapin hyvinvointialueen sosiaalijohtaja Liisa Niiranen.
Lapissa esimerkiksi asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhdenmukaistaminen on tarkoitus toteuttaa vasta myöhemmin.
Voit keskustella aiheesta 3.1.2023 kello 23:een saakka.