Oulun yliopiston Giellagas-instituutin koltansaamen pääaineopintojen rakenne uudistuu tänä vuonna. Aiemmin koltansaamea opiskelevien on pitänyt osata kieltä jo ennen yliopisto-opintojen aloittamista, mutta ensi syksystä lähtien opintoihin ei enää vaadita koltansaamen pohjaosaamista.
Koltansaamen kielityötä pitkään tehneen Tiina Sanila-Aikion mielestä on tärkeää, että Giellagas-instituutissa seurataan tarkkaan, millaisia tarpeita koltansaamen yliopisto-opinnoista kiinnostuneilla on.
– Olemme huomanneet, että nykyinen opintosuunnitelma on sellaisille opiskelijoille, jotka osaavat koltansaamea todella hyvin, ja heidän määränsä on laskenut.
Tiina Sanila-Aikio kertoo koltansaameksi, mitä hän ajattelee koltansaamen yliopisto-opintojen uudistuksesta.
Uudistuksen myötä koltansaamesta tulee vapaa sivuaine, ja niin Oulun yliopiston kuin muidenkin yliopistojen opiskelijat voivat osallistua koltansaamen perus- ja aineopintojen kursseille. Sen lisäksi ne, jotka eivät ole yliopistossa tutkinto-opiskelijoina, voivat hakea kursseille erillistä opinto-oikeutta.
Oulun yliopiston koltansaamen opettaja Miika Lehtinen toteaa, että koltansaamen opintojen rakenne ei ole ollut sitä, mitä ihmiset haluavat.
– Viimeisen kahden vuoden aikana ei ole ollut kovin paljon opiskelijoita. Viime syksynä aloitti kaksi ja sitä edellisenä syksynä kolme.
Koltansaamen opintoja voi tehdä etänä ja työn ohessa
Miika Lehtinen on päävastuussa koltansaamen yliopisto-opintojen uudesta opintosuunnitelmasta. Suunnittelutyössä ovat olleet mukana Tiina Sanila-Aikio ja Giellagas-intituutin tohtorikoulutettava Markus Juutinen.
– Paljon apua olen saanut siitä, kun Oulun yliopiston inarinsaamen opinnot ovat olleet saman mallin mukaisia jo monen vuoden ajan, kertoo Lehtinen.
Oulun yliopiston koltansaamen opettaja Miika Lehtinen kertoo koltansaameksi, miten koltansaamen opinnot muuttuvat.
Tähän asti suurin osa koltansaamen opiskelijoista on aloittanut kieliopinnot Saamelaisalueen koulutuskeskuksen vuoden kestävässä koltansaamen kielen ja kulttuurin koulutuksessa ja jatkanut sen jälkeen opintoja Giellagas-instituutissa erillisoikeudella. Pääaineena koltansaamea on voinut opiskella vasta muutaman vuoden ajan.
Kuten aiemminkin, koltansaamen opintoja voi tehdä etäopintoina ja päivätyön ohessa.
– Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että siinä on melko paljon työtä. Jos on sataprosenttisesti päivätöissä, tulee kyllä aika raskasta, kun yliopisto-opinnoissahan on runsaasti myös itsenäistä työtä luentojen lisäksi, varoittaa Lehtinen.
Hän toivookin, että ihmiset hakeutuisivat ensisijaisesti koltansaamen tutkinto-opiskelijoiksi.
– Vaikka opinnot ovat etäopiskelua, niin niissä pääsee opettelemaan myös puhumista. Joillakin kursseilla on ollut mukana äidinkielisiä kielimestareita.
Koltansaamen pääaineopiskelijaksi haetaan korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa. Hakijoiden tulee osallistua Oulun yliopistolla valintakokeeseen, jossa testataan hakijoiden motivaatiota ja soveltuvuutta kielen opiskeluun.