50-luvulla rakennetussa talossa on aamupäivällä hämärää. Päiväsaikaan valoja ei yleensä pidetä päällä, vaikka Riikka Salokannel ja Jouni Kähkönen ovat kotona. Tarpeen tullen lisävaloa voi saada otsalampusta.
Salokannel ja Kähkönen ihmettelevät, miten muut suomalaiset selviävät tästä talvesta taloudellisesti, jos he eivät onnistu siinä.
Salokannel ja Kähkönen arvioivat olevansa keskiluokkaisia suomalaisia. Rahaa ei ole millä mällätä, mutta ennen tätä talvea palkasta on jäänyt kuitenkin ylimääräistä talon laittamiseen, sähköauton ostamiseen ja veneharrastukseen. Syksyisin on välillä tehty lomamatka.
Nyt pariskunnan talous on mennyt parissa kuukaudessa täysin sekaisin.
Selvitimme, miten viime vuoden myllerrykset ovat vaikuttaneet keskiluokan taloudelliseen tilanteeseen. Selviääkö keskiluokka talvesta jalat kuivina?
Epäonnen arpajaiset eivät höykytä kaikkien taloutta
Salokanteleen tulot olivat ajateltua isommat, minkä vuoksi veroja täytyi maksaa loppuvuonna enemmän. Samalla kun rahaa jäi reilusti vähemmän käteen, marraskuun sähkölasku oli ennätyssuuri.
– Jos minulta jäi aikaisemmin 800 euroa laskujen jälkeen tilille, nyt jäikin 80 euroa, Salokannel kertoo.
Eniten pariskuntaa huolettaa tulevien kuukausien sähkölasku. Kähkönen on laskenut, että joulukuussa pahimpana pakkaspäivänä pörssisähkö maksoi heille yli 70 euroa. Jos talven aikana tulee pitkään jatkuvia kireitä pakkasia, voi lasku olla jopa 2000 euroa.
Jo kesällä suomalaisia puhuttivat polttoaineen, ruuan ja sähkön nousseet hinnat. Kesällä Ajatuspaja Alkion ja Maaseudun sivistysliiton Taloustutkimukselta tilaaman kyselytutkimuksen perusteella näytti kuitenkin siltä, etteivät laskut ja sähkönhinta juuri ahdistaneet keskiluokkaisia.
Tutkimuksessa keskiluokkaisiksi luokitellut ihmiset murehtivat muita enemmän omaa arkea laajempia asioita kuten ilmastonmuutosta ja valtion velkaa. Keskiluokkaisista vastaajista alle kolmannes ajatteli, että esimerkiksi hintojen lasku ja inflaation pysähtyminen toisivat heille mielenrauhaa, kun taas muissa vastaajissa osuus oli yli puolet.
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto toteaa, että nyt on käynnissä epäonnen arpajaiset. Osa kotitalouksista joutuu kärsimään paljon, kun taas osaa suomalaisista hinnan korotukset eivät juuri kosketa.
Taloudellisten iskujen kovuus riippuu paljon asumismuodosta, lainoista, sähkösopimuksesta ja autolla liikkumisen tarpeesta. Myös se vaikuttaa, onko taloudessa lapsia ja onko taloudellista iskua jakamassa useampi aikuinen.
Noussut inflaatio syö tällä hetkellä ihmisten ostovoimaa eli palkalla saa aikaisempaa vähemmän. OP Ryhmän vähittäispankkitoiminnasta vastaava liiketoimintajohtaja Harri Nummela arvioi, että kotitalouksilla on inflaation takia nyt käytettävissä 200–500 euroa vähemmän kuukaudessa kuin aikaisemmin.
Epävarma tilanne näkyy muun muassa siinä, että lainahakemusten määrä on laskenut. Moni on siirtänyt esimerkiksi talohaaveitaan epävarmuuden vuoksi.
Isommassa kuvassa keskiluokka on vielä pystynyt pitämään vanhoista elintavoistaan kiinni. Nummelan mukaan esimerkiksi joulukaupassa ei näkynyt merkkejä hiipumisesta.
Suomalaisille kertyi koronavuosien aikana säästöjä, kun rahaa ei voinut käyttää entiseen malliin matkoihin, ravintoloihin, keikoille ja muuhun mukavaan. Keskimäärin suomalaiset säästivät summan, joka vastaa noin kymmentä prosenttia vuosituloista.
Tämän vuoden aikana säästöt ovat alkaneet hupenemaan. Nordean ekonomisti Juho Kostiaisen mukaan osa säästöistä on käytetty paikkaamaan sitä, että vanhanmallinen elämäntapa vie nyt aiempaa enemmän rahaa.
Suurin osa keskiluokkaisista selviytyy jalat kuivina
Kähkönen ja Salokannel käyvät lyhyen neuvottelun siitä, miten tikkaita tulisi pidellä.
– Tyylillä ei ole väliä, kunhan tikkaat pysyvät pystyssä, Kähkönen toteaa.
Salokannel tarttuu jäisiin tikkaisiin, ja Kähkönen alkaa kiivetä niitä pitkin katolle. Katolla hän vetää pitkävartisen lastan avulla lumet pois aurinkopaneelien päältä.
Aurinkopaneelien putsaaminen on yksi epätoivoisista teoista, joita pariskunta on tehnyt pitkin talvea. Näin aurinkopaneelit ovat heti valmiita tuottamaan sähköä, kun aurinko suvaitsee näyttäytyä.
– Olemme tehneet kaikkemme säästääksemme sähköä. Olemme tehneet isoja investointeja jo aikaisemmin talon energiatehokkuuteen. Lauluin sanoin mietimme koko ajan, että mistä voisimme vielä säästää, Salokannel pohtii.
Salokannel ja Kähkönen vaikuttavat kuuluvan epäonnen arpajaisten häviäjiin. Asiantuntijoiden mukaan näyttää siltä, että isossa kuvassa keskiluokkaiset pärjäävät talven ylitse hyvin.
– Suurimmalle osalle tämä ei ole katastrofi vaan pieni heikennys elintasossa. Mutta osan sukat varmasti vähän kastuvat, jos lainaa on paljon ja on vaikka sähkölämmitteinen omakotitalo, arvioi Nordean ekonomisti Kostiainen.
Kaikki asiantuntijat painottavat, että keskiluokan selviämiseen vaikuttaa eniten se, onko ihmisillä töitä. Tällä hetkellä työllisyystilanne Suomessa vaikuttaa hyvältä.
– Niin kauan kun ihmisellä on töitä, hän pystyy sopeuttamaan kulutustaan. Jos työt loppuvat, sähkölaskun ja lainan maksaminen voi olla vaikeaa, sanoo OP Ryhmän vähittäispankkitoiminnasta vastaava liiketoimintajohtaja Nummela.
Keskiluokka on selvinnyt aikaisemminkin talouskurimuksista hyvin. EVAn tutkimuspäällikkö Haavisto muistuttaa, että keskiluokka ei kurjistunut vaikka pandemia sekoitti monen taloutta. Suomalaisten mediaanitulot olivat vuonna 2016 alle 2000, nyt ne ovat yli 2200. Keskituloisten kulutusmahdollisuudet ovat siis myös kasvaneet pikku hiljaa.
Moni ekonomisti on arvioinut, että inflaatio hidastuisi ensi vuonna. Myös sähkön keskihinnan uskotaan laskevan pysyvästi.
Sähkötukea heille, jotka sitä tarvitsevat
Salokkannelta ja Kähköstä harmittaa, että he ovat yrittäneet valmistautua talven sähkölaskuihin, mutta sähköyhtiö siirsi vain laskujen eräpäivää kuukaudella. Pariskunta toivoi, että he voisivat pilkkoa isot sähkömaksut useammalle kuukaudelle. Kesällä aurinkopaneelit tuottavat perheen sähköt, jolloin sähkölaskuja olisi helppo maksaa pois. Sähköyhtiö on suostunut siirtämään laskua yhdellä kuukaudella, mikä ei ratkaise talven ongelmaa.
Pariskunta on myös närkästynyt, miten jotkut päättäjät ovat vastustaneet sähkön hintakattoa voimakkaasti, koska silloin ihmiset eivät hillitsisi sähkönkulutustaan.
– Mitä se joulukuun tuhlauskin olisi ollut? Ihmiset olisivat käyneet joulusaunassa, tehneet laatikot ja leiponeet piparit. Tuntuu, että jotkut ihmiset ovat täysin vieraantuneita siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. He kommentoivat televisiossa, mutta heillä ei ole asian kanssa ongelmaa, Salokannel sanoo.
Sähkölaskut ovat sekoittaneet jo joidenkin talouden. Maksamattomien sähkölaskujen aiheuttamien maksuhäiriöiden määrä kasvoi Suomessa viime vuonna. Luottotietoyritys Suomen Asiakastieto kertoo tiedotteessaan, että sähkölaskuista aiheutuneiden maksuhäiriöiden määrä kasvoi edellisvuodesta noin kymmeneksellä.
EVAn tutkimuspäällikkö Haaviston mielestä olisi tärkeää luoda parempia keinoja sille, miten tukia saataisiin osoitettua apua oikeasti tarvitseville. Tulorekisterit mahdollistaisivat ihmisten taloustilanteen seuraamisen, mutta niitä ei ole vielä osattu hyödyntää.
Kähkönen vakavoituu, kun häneltä kysyy, miten he aikovat selvitä talvesta, jos sähkölaskut ovat lähellä kahta tonnia.
– En tiedä, miten me selviämme. Odotan todella paljon, minkälaisia päätöksiä sähköntuesta tehdään. On puhuttu 20 sentin hintakatosta. Mutta riittääkö sekään, Kähkönen pohtii.
– Sähkön ja lämmön hankkiminen ei pitäisi olla kenenkään taloudelle viimeinen niitti, Salokannel lisää.
Uutista varten on haastateltu myös Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Jussi Westistä.
Voit keskustella aiheesta 6.1.2023 kello 23.00 saakka.