Kaasun saatavuuden epävarmuus ja kallis hinta pakottaa leipomot harkitsemaan muita energiamuotoja uunien lämmitykseen. Maakaasu on ollut yleisin lämmönlähde uunien lämmittämiseen. Etenkin pienillä leipomoilla energiakustannusten nousua on hankala siirtää leivän hintaan.
Viipurilainen kotileipomo Asikkalassa on monien muiden tavoin paistanut leipänsä maakaasun lämmöllä. Marraskuussa sille tuli stoppi, kun kaasun hinta karkasi käsistä. Yhtiön oli tarkoitus saada tuotantonsa hiilineutraaliksi, mutta raaka taloudellinen arki romutti haaveen. Biokaasu olisi ollut maakaasua kalliimpaa.
Nyt uunit lämpiävät ainakin väliaikaisesti öljyllä, koska kulujen kasvua ei enää voinut maksattaa asiakkailla.
– Nostimme hintoja, mutta maltillisesti. Meidän leipämme on ennestään vähän kalliimpaa kuin esimerkiksi isojen talojen tekemä, joten vaarana on hintaeron kasvu liian isoksi. Jos hinta nousee liikaa, myynti laskee, ja se olisi kaikista pahin asia meille, sanoo leipuri Teppo Ylä-Hemmilä.
Energiadieetti ensiavuksi
Leivän hinta nousi viime vuonna rakettimaisesti, kuten muukin ruoka. Korotusta kertyi hyvän matkaa toistakymmentä prosenttia. Harva leipomo uskaltaa korottaa hintojaan, joten leivän valmistuksesta on etsittävä säästöjä.
Raaka-aineiden hintaan on vaikea vaikuttaa, joten säästöjä etsitään energiakuluista.
Lahtelainen leipomoalan konsulttiyhtiö Baron Foodtech kehittää leipomoiden tuotantoa meillä ja maailmalla. Energiakriisi sai yhtiön puhelimet soimaan. Leipomot etsivät kilvan nopeaa helpotusta energiatehokkuuden parantamiseen, sillä se on nopeampi ja edullisempi keino kuin uusien, kalliiden uunien hankinta.
Baron Foodtechin toimitusjohtaja Mikko Lehtinen sanoo, että leipomoissa on totuttu vuosia halpaan energiaan, eikä esimerkiksi uunien lämpöhukkaan ole kiinnitetty juuri huomiota. Asia on paljastunut, kun yhtiö on tehnyt eri puolilla Eurooppaa mittauksia leipomoiden linjastoihin. Linjastoja on kunnostettu mittaustulosten perusteella. Useissa tapauksissa energiankulutusta on saatu suitsittua jopa kymmeniä prosentteja.
– Lähes joka ikisessä prosessissa on aika paljon hukkaa, eli me tärväämme energiaa. Uuneissa on usein huonoja eristyksiä, samoin pakastimissa. Uuneissa on toimimattomia tai huonosti toimivia polttimia, Lehtinen listaa.
Hän tietää mistä puhuu. Lehtinen on työskennellyt elintarviketeollisuuden parissa vuosikymmeniä. Hän sanoo, että energiakriisi on käynnistänyt leipomoalalla poikkeuksellisen laajan energiaremonttiaallon.
Tulevaisuus tuo sähköuunit
Asikkalalaisleipomossa on tarkoitus vaihtaa sähköuuneihin parin vuoden päästä. Hintaa investoinnille kertyy satoja tuhansia. Samaa suunnitellaan monessa leipomossa Suomessa ja muaallakin Euroopassa. Tärkein syy on halu päästä eroon maakaasusta.
Energiamuodon vaihtamista suunnitellaan niin pienissä kuin isoissakin leipomoissa. Esimerkiksi Fazer Leipomot on suunnitellut jo pidempään sähköuuneihin vaihtamista. Yhtiön toimitusjohtaja Marko Bergholm sanoo, että Vantaan leipomoon on jo tehty energiatehokkuutta parantava investointi, jolla on saatu aikaan viiden prosentin säästö.
Yhtiö varautui jo viime keväänä siihen, että maakaasun saatavuus romahtaa. Vantaalle ja Lahteen rakennettiin varajärjestelmät, joissa suurimmilla linjoilla noin puolet maakaasusta voidaan korvata öljyllä. Toistaiseksi kaasua on voitu kuitenkin käyttää lähes normaalisti.
Koko Fazer-konserni on sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjään, joten siirtymä sähköuuneihin olisi joka tapauksessa edessä.
– Viime aikoina huomio energiatehokkuuteen on saanut lisäpontta, mutta nämä ovat isoja, kalliita ja aikaa vieviä investointeja, Bergholm sanoo.
Kun energian lisäksi kallistuu kaikki muukin, on iso kysymys se, riittääkö alalla rahaa energiainvestointeihin. Viime vuonna koko elintarviketeollisuus investoi maassamme alan ennätyksen, runsaan miljardin. Energiainvestointien osuus on Suomen Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelän mukaan merkittävä. Samaan hengenvetoon hän muistuttaa, että energian kallistuminen on lyönyt ilmat monen leipomon keuhkoista.
– On osa yrityksiä, joka on vakavasti joutunut miettimään myös sitä, että joutuuko laittamaan tuotannon hetkeksi tauolle, Käkelä sanoo.
Maistuuko leipä vielä leivältä?
Leipomoalan satsaukset energiatehokkuuteen ja uusiin energiamuotoihin tähtäävät kuluttajan näkökulmasta siihen, että leivän hinta ei enää nousisi kohtuuttomasti. Alaa rasittaa edelleen reilun kymmenen vuoden takaisen karppausbuumin aiheuttama notkahdus, joka kaatoi monta leipomoa.
Leivän makuun ei kuitenkaan vaikuta se, lämpiääkö uuni sähköllä, kaasulla tai öljyllä. Mutta paistamisessa on leipurin mukaan omat jipponsa.
– Meillä on nytkin asentaja säätämässä uunin polttimia, sillä öljyyn siirtyminen muutti paistoaikoja ja -lämpötiloja. Maku tehdään kuitenkin muilla tempuilla kuin uunilla, virnistää Teppo Ylä-Hemmilä.