Krista Kiuru esittää ratkaisuja päivystyksen ruuhkiin: enemmän potilaiden hoitoa perusterveydenhuollossa ja vanhuksien hoitamista kotona

• Kiinan matkailua koskevia rajoituksia saadaan osin käyttöön jo alkuviikon aikana. Ennakkotestauksen oikeudellinen puoli on Kiurun mukaan vaikeampi kysymys.
• Päivystysten ruuhkautumiseen on useita syitä. Yksi apukeino voisi olla Kiurun mielestä terveydenhuollon palveluiden tuominen ikäihmisten kotiin.
• Kiurun mukaan hyvinvointialueuuditus ei tule toimimaan, jos todellista kustannustasoa ei turvata. Kiuru on esittänyt 700 miljoonan euron lisärahoitusta tammikuun lisäbudjettiin.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru oli vieraana Ykkösaamussa 7. tammikuuta.

"Hyvinvointialueuudistus ei toimi jos rahaa on liian vähän"

Hyvinvointialueet aloittivat työnsä vuoden vaihteessa. Niillä on niskassaan oman ilmoituksensa mukaan noin 900 miljoonan euron alijäämät eli hoitovelka, joka on kertynyt hoitajapulan, alan työtaistelujen ja koronan yhteisvaikutuksena.

Kiuru esittää 700 miljoonaa euroa rahoitusta hoitovelan purkuun. Ensimmäinen lisärahoituksen mahdollisuus on tammikuun lisäbudjetti.

– Joudumme myöntämään, että tällä rahalla, joka ensi vuonna hyvinvointialueille tulee, ei tulla pärjäämään.

Kiurun mukaan uudistus ei tule toimimaan, jollei todellista kustannustasoa turvata.

– Silloin uudistuksella voidaan myös pitkällä aikavälillä tuoda kohtuullisia säästöjä. Uudistus ei tule toimimaan, jos me toimimme niin, että rahaa on näin paljon liian vähän, Kiuru sanoo.

Miksi hoitajat ovat yhä valmiita koviin toimiin?

– Kyllä varmasti oireilu kertoo siitä, kuinka vaikea tilanne on. Olemme hyvin pitkään ummistaneet silmämme siltä, kuinka aliresurssoitu sosiaali- ja terveydenhuolto on ollut. Emme ole ottaneet hiljaisia signaaleja vakavasti, Kiuru myöntää.

Kiurun mukaan hoitajapulaa voitaisiin ratkaista esimerkiksi työnjaon muutoksilla.

– Kun vanhuspalvelut olivat kriisissä, jouduimme tekemään asioita toisin. Hoitajat ovat nyt keskittyneet pelkästään hoito- ja hoivatehäviin sen sijaan, että ennen siivottiin, pyykättiin ja laitettiin samalla henkilökunnalla ruokaa. Tässä on yksi onnistunut rakennemuutos mielestäni, Kiuru sanoo.

Kiurun mukaan on myös keskusteltava siitä, onko sosiaali- ja terveydenhuollossa sellaisia tehtäviä, joita voisi hoitaa joku muukin, kuin koulutettu hoitaja.

– Kyllä tässä sellaista kokonaisremonttia ajatteluun tarvitaan.

Miksi päivystykset ovat niin ruuhkaisia?

Siirrytään koronasta muihin aiheisiin. Päivystyksen ruuhkaisuuteen on Kiurun mukaan useita syitä.

Entinen päivystystoiminta on ajettu Kiurun mukaan varsin alas.

– Kaikki on keskitetty yhteispäivystykseen ja iltaisin ihmisillä ei ole alueilla ja seutukunnissa mahdollisuutta päästä enää päivystykseen, joten monenlaisia vaivoja tullaan hoitamaan yhteispäivystykseen, ja se on hyvin luonnollista, Kiuru sanoo.

Hyvinvointialueilla olisi Kiurun mukaan jatkossa järkevää miettiä, pitäisikö päivystystä jatkaa nimenomaan perusterveydenhuollolla pidempään, jotta osa potilasmassasta pystyttäisiin hoitamaan siellä, mihin heidän vaivansa kuuluvat.

Toinen näkökulma on Kiurun mukaan se, että monet ikääntyvät saattavat sairastua ympärisvuorokautisessa hoidossa.

– Siellä ei ole hoitajilla sellaista ammatillista vahvuutta, että he pystyisivät aina hoitamaan erikoissairaanhoidon tehtäviä. Ja siksi monet vanhukset lähtevät sille matkalle, joka saattaa päätyä nimenomaan sairaalan pitkäaikaisosastolle.

Tätä voisi välttää Kiurun mukaan antamalla vanhuksille terveydenhuollon palveluita kotiin.

Päivystystä ruuhkauttaa myös ihmisten runsas sairastelu tällä hetkellä.

– Perustasolla lääkäriin pääsy on ollut joillakin alueilla luvattoman heikkoa, Kiuru toteaa.

Rokottautuminen on Kiurun mukaan tärkeää

– Olisi hienoa ilmoittaa, että tämä oli tässä. Mutta koronasta ei ole vielä päästy mihinkään, Kiuru sanoo.

Rokottamisella ostetaan Kiurun mukaan aikaa, jotta terveydenhuolto ei kuormitu.

– Se vähentää kapasiteettiongelmia, kun henkilökunta on terveenä ja siksi sote-alan henkilöstön rokottaminen on tärkeää, Kiuru toteaa.

Päätökset sote-alan henkilöstöä velvoittavista rokotteista ovat Kiurun mukaan "telakalla", eivätkä ehdi valmiiksi ennen tulevia vaaleja.

– Valmistelemme tartuntatautilakiin tätä asiaa, mutta se ei tapahdu yhdessä yössä.

Kiuru haluaa myös, että kaikki suomalaiset voivat halutessaan saada rokotteen, sillä monella edellisistä rokotuksista on kulunut aikaa.

Suomi ja Irlanti ovat Kiurun mukaan ainoat EU-maat, jotka eivät ole tarjonneet perusterveille rokotusmahdollisuutta.

Testauksiin ei haluta käyttää sote-resursseja

– Emme halua käyttää resursseja tähän testaamiseen. On kyse satunnaisista otoksista yksittäisistä lentokoneista.

Myöskään jätevesitestaukseen ei ole tarkoitus käyttää sote-alan henkilökuntaa.

– THL on viikoittain kerännyt jo tätä tietoa tähänkin asti yhdeksältä paikkakunnalta. Ne on tehty THL:n tutkijavoimin. Nyt olisi tarkoitus laajentaa tämä lentokentille ja lentokoneiden jätevesiseurantaan ja se on uusi tehtävä, josta ensi viikolla nähdään, miten se käytännössä tulee toimimaan, Kiuru sanoo.

Asia ei jää alueiden vastuulle, Kiuru lupaa.

Mitä Kiinan rajoituksilla voidaan saavuttaa?

Kiurun mukaan rajoituksissa on kyse siitä, että ei ole tietoa siitä, mitä Kiinassa tällä hetkellä todella tapahtuu.

– Pystytään ostamaan aikaa sille, että Kiinasta luovutetaan näitä tietoja.

Kiuru myöntää, että koronaviruksen tuloa ei voida rajoituksilla estää.

– Kyse on siitä, millaista virusta me olemme odottamassa kaiken tämän kuorman päälle. Sairaalakuormitus on varsin korkealla tasolla ja tietysti EU-maissa kannetaan huolta, kuinka paljon lisärasitusta kokonaisuuteen tulee.

Kuinka pian Kiinan matkailua koskevat rajoitukset saadaan Suomessa käyttöön?

Kiuru uskoo, että esimerkiksi maskisuositukset pitäisi saada valmiiksi hyvin pian jo alkuviikon aikana.

Satunnaistestauksen ja jätevesitestauksen osalta työ on laitettu jo liikkelle pyhien aikana.

– Ennakkotestauksen oikeudellinen puoli on vaikeampi kysymys ja siihen haetaan ratkaisua sekä sisäministeriön että sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä, Kiuru toteaa.

Lastensairaalan tilanne on kiireellinen

Keskustelu alkaa uuden lastensairaalan tilanteella. Sairaala on hyvin ruuhkautunut eikä lapsia voida hoitaa sillä tavalla kuin pitäisi.

– Kyllä se on suuri sääli, että tilanne on ajautunut sellaiseksi. Sairaalasta piti tulla meidän lippulaivamme. Asia on kiirellinen, Kiuru sanoo.

Miten tilanne ratkaistaan?

Krista Kiurun mukaan kaikki palvelut on käytävä läpi ja on selvitettävä myös tarvitseeko Hus muiden sairaaloiden ohella jonkinlaista rahoitusta.

– Jokaisen lapsen vanhemmalla on oikeus olettaa, että palvelut toimivat, Kiuru sanoo.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi perjantaina, että Suomi alkaa vaatia Kiinasta tulevilta koronatestiä, joka on otettu enintään kaksi vuorokautta aiemmin.

Lisäksi Kiinan lennoilla matkustajilta sekä matkustamohenkilökunnalta edellytetään maskin käyttöä.

Kiuru pitää myös matkustajien otospohjaista testaamista tärkeänä.

Miten testaamiseen riittää resursseja ja mitä hyötyä ministeri uskoo EU-maiden yhdessä linjaamista rajoituksista olevan?

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) on Ykkösaamun vieraana. Seuraamme keskustelua tässä artikkelissa. Tervetuloa mukaan!