Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Itsetuhoisia nuoria, tappouhkauksia ja voimankäyttöön provosoimista – järjestyksenvalvojat kertovat, mitä he työssään kohtaavat

Järjestyksenvalvojat ovat joutuneet kohun keskiöön pahoinpitelyepäilyjen myötä. Arki kentällä on välillä karua, mutta Ylen haastattelemien järjestyksenvalvojien mukaan voimankäyttö on vain pieni osa työtä.

Järjestyksenvalvojat Matti Taipale ja Mikko Pynnönen kertovat, miltä tuntuu, kun oma ala on laajojen rikosepäilyjen kohteena.
  • Petra Nykänen
  • Kai Byman

– Minua on yritetty puukottaa pari kertaa. Hallitsemattomat joukkotappelut ja niissä välissä oleminen ovat vakavimpia tilanteita, joissa olen ollut mukana, sanoo 18 vuotta järjestyksenvalvojana työskennellyt Matti Taipale.

Yksityinen turvallisuusala on ollut viime viikot laajan huomion kohteena. Joulukuun lopussa tuli ilmi useita tapauksia, joissa järjestyksenvalvojien epäillään käyttäneen työssään ylimitoitettuja voimakeinoja. Kohun keskiössä on ollut turvallisuusalan yhtiö Avarn Security. Ainakin yhdeksän yhtiön järjestyksenvalvojaa on epäiltynä pahoinpitelyistä ja muista väärinkäytöksistä.

Lauantaina puolestaan Espoossa kauppakeskus Isossa Omenassa nainen kuoli vartijoiden kiinniottotilanteen yhteydessä. Kyseiset vartijat työskentelevät toisessa suuressa turvallisuusalan yhtiössä Securitaksessa. Matti Taipale on ollut suurimman osan työurastaan juuri Securitaksen palveluksessa. Seurasimme Taipaleen ja hänen kollegansa Mikko Pynnösen työtä Helsingissä kauppakeskus Triplassa viime viikolla ennen lauantain tapahtumia.

Securitaksen järjestyksenvalvojat kiertämässä kauppakeskuksessa.
Matti Taipale ja Mikko Pynnönen toimivat järjestyksenvalvojina kauppakeskus Triplassa. Kuva: Janne Lindroos / Yle

Taipale on myös Triplan kohde-esihenkilö. Hänen mukaansa järjestyksenvalvojat käyttävät voimakeinoja vain harvoin:

– Meillä on raportoituna noin 30 000 työtehtävää vuodessa, ja niistä alle puoli prosenttia on voimankäyttöä.

Välillä työ on kuitenkin vaarallista. Taipale kertoo saaneensa uransa aikana joitain kymmeniä tappouhkauksia. Miten uhkaavista tilanteista selviää?

– Se on koulutuksen ja työkokemuksen kautta tulevaa varmuutta. Ja niihin tottuu, ehkä vähän huonollakin tavalla.

Mikko Pynnönen on toiminut alalla kolme ja puoli vuotta. Hän on nuoriin erikoistunut järjestyksenvalvoja.

– On ollut itsetuhoisia henkilöitä, jotka haluavat jopa riistää itseltään hengen. He ovat syöneet kauhean kasan lääkkeitä päästäkseen hengestään. Ne ovat ehkä kaikkein hankalimpia tilanteita.

Pynnönen kertoo niin ikään kokeneensa uhkaavia tilanteita, joissa järjestyksenvalvojia vastaan on käytetty myös väkivaltaa.

– On lyöty, potkittu ja jopa käytetty kaasusumutinta.

Pynnösen mukaan suurin osa työstä on kuitenkin ihmisten kysymyksiin vastaamista ja opastamista.

– 90 prosenttia on sitä. Loput kymmenen prosenttia on sitten sitä muuta, josta saattaa stressitasot nousta.

Stressinsietokyky on välillä koetuksella

Tony Brofelt työskentelee järjestyksenvalvojana Avarn Securityssa – samassa yhtiössä, johon joulukuussa uutisoidut tapaukset kytkeytyvät.

Brofeltilla on kokemusta ammatista jo 12 vuoden ajalta, ja tällä hetkellä hänen toimipaikkansa ovat rautatieasemat pääkaupunkiseudulla. Brofeltin mukaan haastavimmat tilanteet sijoittuvat yleensä viikonloppuihin.

– Ihmiset käyvät juhlimassa ja päihteet tulevat kuvaan. Välillä tulee järjestyshäiriöitä, joihin pitää puuttua.

Parhaiten työssä pärjää kuitenkin puhelahjoilla, Brofelt sanoo.

– Se on kaiken a ja o, että pystyy lukemaan ihmisiä ja tulee ihmisten kanssa toimeen.

Voimankäyttövälineistä Brofeltin mukana kulkevat käsiraudat, kaasusumutin ja teleskooppipatukka. Niille on kuitenkin käyttöä vain harvoin.

– En ole käyttänyt kaasusumutinta tai teleskooppipatukkaa kertaakaan. Ainoastaan käsiraudat on ollut käytössä, jos henkilö on jouduttu ottamaan kiinni ja vastarinta on ollut sen verran voimakasta.

Järjestyksenvalvoja kävelee keskellä väkijoukkoa rautatieasemalla.
Tony Brofelt työskentelee rautatieasemilla pääkaupunkiseudulla pääradan varrella. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Brofeltin mukaan olennaista työssä on hyvä stressinsietokyky. Hänkin on saanut osakseen uhkailua ja väkivaltaa. Toisinaan ihmiset myös provosoivat järjestyksenvalvojia voimankäyttöön.

– Varsinkin nykyään, kun on älypuhelimet, joilla kuvataan, ja samalla kiusataan ja härnätään järjestyksenvalvojia, Brofelt kertoo.

– Silloin täytyy pitää pää kylmänä, ja silloin sen ammattitaidon tosiaan näkee, että pystyy olemaan sen tilanteen herra koko ajan.

Ylilyöntitapaukset leimaavat koko alaa

Vuoden 2022 lopussa Suomessa reilulla 36 300 henkilöllä oli lupa toimia järjestyksenvalvojana, selviää Poliisihallituksen tiedoista. Järjestyksenvalvojien toiminta perustuu lakiin yksityisistä turvallisuuspalveluista, joka määrittelee myös voimankäyttöä. Poliisi valvoo järjestyksenvalvojien lupia ja voi tarvittaessa perua niitä. Viime vuoden aikana poliisi perui yhteensä 122 järjestyksenvalvojan luvan.

Välillä valvonta kuitenkin pettää. Nyt tutkinnassa olevien tapausten lisäksi myös edellisinä vuosina useat järjestyksenvalvojat ovat saaneet rikossyytteen työssään, kertoo Ylen noin kahden vuoden takainen selvitys.

Kollegoiden rikosepäilyt tulivat Brofeltille yllätyksenä. Hän on huolissaan alan maineesta ja toivoo, että ihmisten luottamus olisi voitettavissa takaisin. Hänellä on myös konkreettinen ehdotus vastaavanlaisten tapausten estämiseksi:

– Jos tällaisia ylilyöntejä on tullut, niin sitten lisätään koulutusta, ja sillä jo päästään hyvin pitkälle.

Tällä hetkellä järjestyksenvalvojaksi voi kouluttautua toisen asteen oppilaitoksissa, jolloin koulutus kestää kolme vuotta. Alalle voi kuitenkin päästä myös vähemmällä opiskelulla: minimivaatimus on 40 tunnin mittainen kurssi.

Myös Pynnönen ja Taipale pitävät alaansa liittyviä kohuja huolestuttavina.

– Valtaosa meistä on kuitenkin ihan kunnon tyyppejä, tavallisia ihmisiä, Pynnönen toteaa.

– Minulla on satoja vartija- ja järjestyksenvalvojakavereita, joista käytännössä kaikki ovat hyviä vartijoita tai järjestyksenvalvojia. Se on epäreilua, että kaikki menettävät syyttömyysolettaman ja ottavat kollektiivisen vastuun, Taipale jatkaa.

Aiheesta lisää A-studiossa klo 21 alkaen. Lähetyksen voi katsoa Yle Areenasta.