Tampereella pitkään asunutta sierraleonelaista Gibril Massaquoita syytetään julmista sotarikoksista Liberian toisen sisällissodan aikana vuosina 1999–2003.
Massaquoi vastaa tänään Turun hovioikeudessa alkaneessa oikeudenkäynnissä syytteisiin muun muassa kymmenistä murhista, törkeistä raiskauksista ja törkeästä sodankäyntirikoksesta. Syyttäjä vaatii hänelle elinkautista rangaistusta.
Pirkanmaan käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet viime vuonna. Käräjäoikeus katsoi, että Massaquoin syyllistymisestä tekoihin jäi varteenotettava epäily.
Syyttäjä valitti tuomiosta, koska katsoi, että käräjäoikeus arvioi sille esitettyä näyttöä virheellisesti ja teki vääriä johtopäätöksiä.
Hovioikeus arvioi nyt käytännössä uudestaan näyttöä, joka otettiin vastaan suurelta osin jo käräjäoikeudessa.
Valtionsyyttäjä: kulut eivät ole ensimmäinen ongelma
Jutun käräjäoikeuskäsittely maksoi kaikkiaan 2,5 miljoonaa euroa. Myös hovioikeuskäsittelystä aiheutuu paljon menoja.
– Tottakai se hirvittää. Kustannuspuoli on tietenkin aina mielessä. Se on sellainen paholainen olkapäällä, joka täytyy pyrkiä tavalla tai toisella häätämään pois, sanoo käräjäoikeuden tuomiosta valittanut valtionsyyttäjä Tom Laitinen.
Laitinen sanoo, että kulut eivät kuitenkaan ole ensimmäinen ongelma, jota syyttäjät miettivät valittamista pohtiessaan.
– Meidän mielestä tähän liittyy suurempia arvoja, jotka ovat niin tärkeitä, että kannatti yrittää ja saimme toisen mahdollisuuden.
Laitinen sanoo, että Suomi kantaa vastuutaan kansainvälisessä yhteisössä käsittelemällä asian mahdollisimman hyvin.
– Ei ole lähdetty perusteettomasti syyttämään ketään.
Syyttäjä voi menettää todistajia
Käräjäoikeus kuuli noin sataa henkilöä, joista suurin osa oli syyttäjän todistajia.
Laitinen arvioi, että hovioikeuskäsittelyä voi luonnehtia pääosin käräjäoikeuden käsittelyn toisinnoksi.
Syyttäjä ei ole tähän mennessä löytänyt täysin uusia, ratkaisevia todisteita.
– Poliisille ja syyttäjille tulee silloin tällöin yhteydenottoja, joissa kerrotaan henkilöistä, joilla saattaa olla tietoja tapahtumista. Meillä on valmius ottaa vastaan uusia todistajia ja todisteita.
Ellei uusia todistajia ilmaannu, on mahdollista, että syyttäjän todistajien määrä vähenee.
Laitinen kertoo, että viimeisimmän Afrikasta saadun tiedon mukaan 40 syyttäjän suurin piirtein 70:stä todistajasta on tavoitettu. He ovat ilmoittaneet olevansa halukkaita tulemaan todistamaan.
– Vielä aika iso osa on tavoittamatta. Nyt jännityksellä odotetaan, mikä heidän kantansa on, kun heidät saadaan kiinni – haluavatko he todistaa edelleen.
Laitisen mukaan joidenkin osalta on kuultu, että todistaminen oli heille hyvin raskas ja traumaattinen kokemus eivätkä he ehkä halua tulla tulla uudelleen.
– He voivat myös ajatella, että jos heitä ei ensimmäisellä kerralla uskottu, niin miksi uskottaisiin nytkään.
Intoa todistaa voi laskea myös se, että matka kuultavaksi voi olla pitkä.
Hovioikeus kahdeksi kuukaudeksi Liberiaan
Myös hovioikeuden edustajilla, syyttäjillä ja asianajajilla on jo tammikuun lopussa edessä pitkä matka, kun jutun käsittely siirtyy Liberiaan kahden kuukauden ajaksi.
Istuntoja järjestetään pääkaupungissa Monroviassa samalla hotellialueella kuin käräjäoikeuden istuntoja aiemmin.
Laitinen kertoo, että hotelli on jopa varannut hänelle saman huoneen, jossa hän asui käräjäoikeuskäsittelyn aikana.
Todistajien kuulemisten lisäksi hovioikeuden on tarkoitus tehdä talven aikana katselmuksia Monroviassa ja Lofan maakunnassa.
Syyttäjä: todistajilta on edellytetty mahdottomia
Syyttäjät perustelivat valitustaan muun muassa sillä, että “syyttäjän todistajilta on edellytetty mahdottomia”.
Todistajilla oli vaikeuksia muun muassa muistaa parinkymmenen vuoden takaisia ajankohtia ja osa muutti kertomustaan.
– Käräjäoikeus on toisin sanoen katsonut, että vain virheettömät todistajankertomukset (ei minkäänlaisia muutoksia, lisäyksiä eikä poistoja) voidaan ottaa syyksilukemisen perustaksi, todetaan valituksessa.
– Käräjäoikeuden lähtökohta on käsityksemme mukaan elämälle ja todistajapsykologiselle tutkimukselle vieras.
Syyttäjä on pyytänyt hovioikeutta varten asiantuntijalausunnon henkilötodistelun arvioinnista. Sen on laatinut kriminaalipsykologian ja oikeuspsykologian dosentti Helinä Häkkänen.
Syyttäjät pyrkivät nyt vakuuttamaan hovioikeuden siitä, että myös syyttäjän todistajien kertomuksilla on painoarvoa.
– Me teemme parhaamme ja katsotaan mihin se riittää, sanoo Laitinen.
Puolustukselle uusia todistajia
Massaquoin avustaja, asianajaja Kaarle Gummerus sanoo, että mikään ei ole asetelmassa muuttunut.
Puolustuksen mukaan käräjäoikeus on päätynyt oikeaan lopputulokseen hylätessään kaikki syytteet.
– Mitään sellaista uutta, mikä vaikuttaisi tilanteeseen, ei ole tullut esille.
– Meidän kantamme on täydentynyt ja tarkentunut. Todisteet puhuvat syyttömyyden puolesta.
Gummerus kertoo, että puolustukselle on tulossa 5–10 uutta todistajaa.
Laitisen tavoin myös Gummerusta odottaa Monroviassa yllättäen jo käräjäoikeuskäsittelyn ajalta tuttu hotellihuone.
Tuomio luvassa syyskuussa
Myös hovioikeudenneuvos Kimmo Vanne arvioi, että oikeudenkäynti näyttää tämänhetkisten tietojen mukaan jokseenkin yhtä laajalta kuin käräjäoikeudessa ja kuultavia on saman verran.
Istuntopäiviä on varattu noin 60. Niistä valtaosa järjestetään Länsi-Afrikassa.
Oikeus kuulee todistajia toukokuussa myös Sierra Leonessa ja pääkäsittely on tarkoitus saada päätökseen kesäkuun alkupäivinä Turussa.
Vanteen mukaan tuomio pyritään mahdollisuuksien mukaan antamaan viimeistään syyskuun lopulla, jos pääkäsittely toteutuu aikataulun mukaan.
Professori: vastaavia tapauksia voi tulla jatkossakin
Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori ja kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin johtaja Kimmo Nuotio seuraa mielenkiinnolla Suomen oloissa harvinaista oikeudenkäyntiä.
Massaquoin tapaus on hänen mielestään hankalampi kuin Suomen ensimmäinen kansainvälinen sotarikosoikeudenkäynti. Siinä ruandalainen Francois Bazaramba tuomittiin keväällä 2012 osallisuudesta Ruandan kansanmurhaan.
Nuotio sanoo, että Massaquoin tapauksessa on monia rikosnimikkeitä ja Suomen kansallinen rikoslainsäädäntö ei ollut tapahtumien aikaan ajan tasalla kansainvälisen lainsäädännön kanssa.
– Tutkijana ajattelen niin, että käy kuinka tahansa, tässä tulee paljon oppia asioista.
– On tärkeää, että näistä ydinasioista – sotarikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan, joukkotuhonta-asioista ja vastaavista – löytyy myös osaamista Suomessa.
Nuotion mukaan olisi hyvä ymmärtää, että maailma on pieni ja vastaavia tapauksia voi “tulla tupsahtaa” käsiteltäväksi jatkossakin.
– Kyllä nämä ovat paremminkin lisääntymässä kuin vähenemässä. Maailma on sellainen, että tällaisia hurjia paikkoja on eri puolilla.
Nuotio katsoo, että kaikkein vakavimmissa rikoksissa ei saisi käydä niin, että niitä ei koskaan pystytä selvittämään.
– Tämä on kansainvälisen yhteisön yhteinen agenda. Olisi tärkeää, että eri valtiot kantaisivat kortensa kekoon, vaikka eivät rikokset tästä maailmasta tule loppumaan silläkään tavalla.
Uutista on täydennetty syyttäjän kommenteilla oikeudenkäyntien kuluista ja syyttäjän todistajien määrää koskevilla tiedoilla klo 17.48.
Uutispodcast 5.4.2021: Entisille lapsisotilaille on tärkeää, että Liberian sisällissodan rikoksia käsitellään oikeudessa.
Lue lisää: