Vallitseva korkojen nousu vaikuttaa myös opiskelijoiden raha-asioihin ja opintolainan takaisinmaksuun. Suuri osa opintolainoista on sidottu 12 kuukauden euriboriin, joka nousi poikkeuksellisen jyrkästi vuonna 2022. Tällä hetkellä korko on jo yli 3,3 prosenttia.
Monien opintolainojen korot ovat nousseet tämän seurauksena.
Opiskelija Vili Nurmella on ristiriitainen suhde opintolainaan. Lainan korkojen nousu ei vielä huoleta erityisemmin, mutta opiskelijoiden taloustilanne yleisesti huolestuttaa.
Aiemmin Nurmi nosti vain asumis- ja opintotukia, mutta niillä oli vaikeaa pärjätä kuukausittaisten pakollisten menojen kanssa. Käteen jäi vuokranmaksun jälkeen noin 100 euroa, jolla olisi pitänyt maksaa muut juoksevat kulut.
– Köyhänä teologian opiskelijana oli pakko ottaa opintolainaa, että pystyy elämään edes jonkinlaista elämää. Otin aluksi 1 000 euroa, koska haluan kokeilla, miten tuolla summalla pärjää. Voi olla, että päädyn ottamaan vielä lisää lainaa, vaikka en missään nimessä haluaisi, Nurmi kertoo.
Alun perin Nurmen tavoitteena oli, ettei hän ottaisi yhtään opintolainaa. Mutta opiskelijan on vaikea tinkiä menoistaan. Kuukausittain täytyy maksaa muun muassa vuokra, ruoat, sähkö, vesi ja bussikortti.
– Käytännössä ei ole kohteita, mistä voisi säästää. Ehkä arjen pienet ilot, kuten oluttuopit tai tupakka, ovat niitä, mistä opiskelijat tinkivät. Mutta monille opintolaina on pakollinen, jotta selviää, Nurmi valistaa.
Opintolainan koronnousu on tullut monelle yllätyksenä
Yleinen hintojen nousu yhdistettynä kasvaviin opintolainakuluihin aiheuttaakin huolta opiskelijoiden keskuudessa. Opiskelijat miettivät, miten he pystyvät maksamaan lainansa takaisin opiskelujen jälkeen. Valmistumisen jälkeisestä maksukyvystä ei välttämättä ole tarkkaa tietoa vielä opintojen ollessa kesken.
Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallituksen jäsen Jenny Kasongo vastaa liitossa muun muassa toimeentulosta ja yhdenvertaisuudesta. Opintolainasta on aikaisemmin puhuttu turvallisena ja nollakorkoisena, mutta nyt nousseet korot mietityttävät opiskelijoita, Kasongo analysoi.
– Monia opiskelijoita jännittää takaisinmaksu todella paljon, eivätkä monet ole valmistautuneet siihen. Opintolainalla yritetään paikata opiskelujen aikaisia pakollisia menoja. Sitä ei nosteta ilman hyviä perusteita, hän sanoo.
Osalle opiskelijoista työllistyminen on lähes varmaa, eikä korkojen nousu mietitytä heitä. Mutta ne opiskelijat, joiden työllistyminen on epävarmempaa, miettivät nyt tulevaisuuttaan.
– Valmistumisen ja opintolainan takaisinmaksun aika on monelle jännittävä ja huolestuttava hetki. Osa miettii nyt, kuinka järjestelisi oman taloutensa, Kasongo kertoo.
Jos opintolainaa maksaa takaisin nyt, niin nykyisellä korkotasolla opintolainan koronnousu saattaa olla esimerkiksi muutamia kymmeniä euroja kuukaudessa. Vuositasolla maksettavaa kertyy joitain satasia enemmän kuin aikaisemmin.
Osaa korkojen nousu ei yllättänyt
Elsa Halme muistaa opiskelukavereiden puhuneen opintolainasta ja ”ilmaisesta rahasta”. Hän on vuosien varrella ottanut kaiken tarjolla olleen opintolainan, mutta ei ole yllättynyt korkojen noususta.
– En ole yllättänyt, koska kaikki muukin on kallistunut. Tämän kanssa nyt vain eletään, Halme sanoo.
Hän ei aio laskea, kuinka korkojen nousu vaikuttaa takaisinmaksuun.
– Laina ja korot täytyy maksaa takaisin joka tapauksessa. Jos ne ovat aikanaan vaikka 30 euroa enemmän kuukaudessa, niin ei se hirveästi vaikuta elämääni, Halme arvioi.
Elämisen kulut ja ruoan hinta ovat kuitenkin usein puheissa ystävien ja opiskelukavereiden kanssa.
– Esimerkiksi Unicafen ruoan hinta puhuttaa. Ensin hinta nousi, ja nyt se myös hieman laski. Raha-asiat puhuttavat, koska ilman tukea ja lainaa kukaan ei pysty opiskelemaan täysipäiväisesti. Kaikilla kavereillani on osa-aikatöitä. Teen niitä myös itse, Halme sanoo.
SYL: Opintorahan määrää pitäisi nostaa
Vili Nurmen mielestä opiskelijoille pitäisi taata opiskelurauha ja itsensä sivistäminen jonkinlaisella perustulolla. Hän pohtii, että perustuloa voisi maksaa aivan kaikille ihmisille ja kohtuullinen summa olisi noin 1 200–1 400 euroa kuukaudessa.
– On todella huolestuttavaa, kun katsoo läheltä kavereita, jotka tekevät pitkää työpäivää opiskeluiden ohella. Se on äärimmäisen raskasta mielenterveydelle. Kenenkään opiskelijan ei tulisi kokea sellaista, Nurmi sanoo.
SYL:n Jenny Kasongon mukaan opintorahaan täytyisi panostaa ja sen määrää nostaa, jotta opiskelijat eivät olisi niin riippuvaisia opintolainasta.
– THL tutki viime vuonna opiskelijoiden toimeentulon ja mielenterveyden yhteyksiä. Hälyttävän moni opiskelija on huolissaan omasta toimeentulostaan ja tämä heijastuu mielenterveysongelmiin, Jenny Kasongo kertoo.
Elsa Halme ei ole huolestunut opintolainansa koroista, koska koronnousuun ei yksi ihminen voi vaikuttaa. Mutta opiskelijoiden toimeentulo pyörii mielessä.
– Se huolettaa, jos tulevaisuudessa tehdään niin kuin kokoomus sanoo. Eli että opiskelijoiden tuista leikataan tulevien uudistuksien myötä. Olisivatko opiskelijat sellainen ihmisryhmä, joka jätettäisiin leikkausten osalta rauhaan? Elsa Halme kysyy.
Voit keskustella aiheesta 20. tammikuuta kello 23:een saakka.