Energian kallistuminen herätti inflaation ja sen seurauksena markkinakorot ovat nousseet lyhyessä ajassa miinukselta pariin-kolmeen prosenttiin. Se näkyy jo monen asuntolainaa maksavan kukkarossa selvästi.
Vielä isommin korkojen nopea nousu näkyy Valtiokonttorissa, jossa hoidetaan valtion miljardien rahaliikennettä.
Viime vuonna korot olivat vielä lähellä nollaa. Silloin valtio maksoi sille rahaa lainanneille sijoittajille korkoina noin 840 miljoonaa euroa.
Tänä vuonna summa on kolminkertainen, noin 2,6 miljardia euroa, kertoo valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä.
– Valtavalla loikalla tullaan ylöspäin, kun katsoo lähihistoriaa.
Eikä korkomenojen nousu pääty tähän, kertoo rahoituspäällikkö Mika Tasa Valtiokonttorista.
Valtiolla on kymmeniä eripituisia lainoja, joista osassa on vielä lähellä nollaa oleva korko. Siksi nousevat korotkin näkyvät menoissa viiveellä.
– Vähitellen velkaa erääntyy ja kun sitä uusitaan, se korvaantuu korkeampikorkoisilla lainoilla, jotka vähitellen vaikuttavat kokonaismäärään ja korkomenot kasvavat, Tasa sanoo.
Tällä hetkellä koko lainakannan korko on hieman yli yksi prosentti.
Tulevina vuosina menot kasvavat
Korkomenot jatkavat kasvuaan tulevien vuosien aikana, Mika Niemelä sanoo. Esimerkiksi parin vuoden kuluttua summa voisi olla noin 3,5 miljardia, mutta tähän liittyy epävarmuuksia.
Talouden ja korkokehityksen ennustaminen on kuitenkin hänen mukaansa tällä hetkellä erityisen vaikeaa.
Yhdeksänkymmentäluvun ennätystä eli yli viiden miljardin korkomenoja ei kuitenkaan näillä näkymin vielä hätyytellä, Niemelä sanoo.
Menojen kasvua selittää korkojen nopean nousun lisäksi se, että Suomi on ottanut lisää lainaa.
Vuodesta 2008 lähtien valtion talousarviot ovat olleet alijäämäisiä eli valtion velka on kasvanut viidentoista vuoden ajan, Mika Niemelä sanoo.
Sitä selittävät osin kriisit, ensin finanssi- ja sitten eurokriisi. Vuodesta 2020 alkaen velan kasvu on kiihtynyt entisestään.
– Pandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat lisänneet kriisinhoitomenoja massiivisesti tällä vaalikaudella, Niemelä sanoo.
Tämän vuoden lopussa valtionvelka on lähes 150 miljardia, joten voi sanoa, että euromääräisesti se on tuplaantunut vuodesta 2010, sanoo Valtiokonttorin Mika Tasa.
Sijoittajaakaan eivät nousevat korot innosta
Suomen kaltaisia vakaita valtioita pidetään hyvin varmoina lainanmaksajina, joten ne saavat lainaa varsin alhaisella korolla.
– Valtionlainat ovat suhteellisen riskitöntä ja likvidiä omaisuutta, vaikka tuotto-odotukset ovatkin olleet viime vuosina heikkoja, sanoo eläkeyhtiö Varman sijoituksista vastaava johtaja Markus Aho.
Varman sijoitussalkku on noin 56 miljardin arvoinen. Siitä eri valtioiden liikkeelle laskemia lainoja on alle kymmenen prosenttia, Aho kertoo.
Vaikka valtio maksaa lainastaan nyt enemmän, suursijoittajaa nopeasti nousevat korot eivät ilahduta, niin kuin eivät negatiivisetkaan korot aiemmin.
– Reaalinen tuotto-odotus ei ole korkea, koska inflaatio ylittää edelleen korkotason.
Nousevat korot heikentävät nykyisten sijoitusten arvoja ja voimakkaasti muuttuva korkotaso lisää epävarmuutta ja hankaloittaa hinnoittelua pääomamarkkinoilla.
– Paras ympäristö olisi sellainen, jossa on tasainen, ennakoitava, kohtuullinen korkotaso ja inflaatio, silloin korkosijoitukset ovat vaihtoehto.
Valtionlainoilla ja muilla korkosijoituksilla on kuitenkin paikkansa suursijoittajien salkussa, sillä osa portfoliosta täytyy olla vähäriskisissä sijoituksissa, Aho sanoo.
VM: Velkaantuminen pitää saada pysähtymään
Suomen valtion liikkeelle laskemilla lainoilla on edelleen hyvä kysyntä, se ei ole muuttunut miksikään, vahvistaa Valtiokonttorin Mika Tasa.
Suomen luottoluokitusta korkojen nousu ja velkaantumiskehitys eivät vielä uhkaa.
Velkaantuminen pitäisi kuitenkin saada pysähtymään, sanoo valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä.
– Korkoihin käytettävä summa on pois jostain muusta, tai se lisää valtionvelkaa, niin kuin se tällä hetkellä tekee.
– Nykypäätöksillä jatkamme tällä velkaantumisuralla, ja jos ei uusia päätöksiä tehdä, niin on mahdollista, että sillä on vaikutusta siihen, miten valtio saa rahoitusta.
Aiheesta voi keskustella sunnuntaihin 22.1. kello 23:een saakka.
