Euroalueelle vuodelle 2023 pitkään povattua taantumaa ei tulekaan, ennustaa yhdysvaltalainen pankkijätti Goldman Sachs tuoreessa raportissaan.
Pankki ennustaa euroalueen talouden kasvavan tänä vuonna 0,6 prosenttia. Vasta marraskuussa Goldman arvioi, että euroalueen talous supistuisi 0,1 prosenttia.
– Arvioimme yhä, että euroalueen kasvu on talvikuukausina energiakriisin vuoksi heikkoa, mutta emme enää odota teknistä taantumaa, Goldman Sachsin ennusteryhmä arvioi.
Maanantaina EU:n talouskomissaari Paulo Gentilo arvioi, että myös EU voisi välttää taantuman.
Kohentuneet talousennusteet johtuvat ennen kaikkea energian hinnanlaskusta ja Kiinan koronalinjan täyskäännöksestä.
Kysyimme suomalaisasiantuntijoilta, mitä nämä kehityskulut tarkoittavat Suomen taloudelle.
Energia on halventunut jyrkästi
Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum ja tutkimuslaitos Laboren tutkija Ilkka Kiema pitävät energian halpenemista ja Kiinan avautumista positiivisina signaaleina myös Suomen taloudelle.
Kaksikko on vielä kuitenkin selvästi Goldmanin ennustetta varovaisempia.
– Nyt näyttäisi, että energiakriisin pahimmat kauhuskenaariot jäävät toteutumatta, mutta eihän tässä hyvässä tilanteessa silti olla, Kiema sanoo.
Kiema toteaa, että täysin odottamatta tullut energiakriisi on tehnyt – jo normaalioloissa vaikeasta – suhdanteen ennustamisesta vielä hankalampaa.
Obstbaum sanoo, että vaikka energian hinta onkin laskenut todella paljon, vielä ei ole aika huokaista helpotuksesta. Siitä nimittäin ei ole mitään takeita, että energian hinta myös säilyy halvempana.
– Energian hinta on vaihdellut erittäin rajusti. Jos esimerkiksi sodasta tai energiamarkkinoilta tulee uutisia, tilanne voikin näyttää aika erilaiselta.
Jos energian hinta kuitenkin säilyy edullisempana, se näkyisi kohenemisena myös Suomen taloudessa. Juuri energian jyrkkä kallistuminen ja siitä seurannut laaja inflaatio syö talouskasvua.
Energian halpenemisen vaikutus välittyisi Suomeen etenkin euroalueen talouden vauhdittumisesta.
– Vientimarkkinoiden kautta sillä olisi suuri merkitys Suomen taloudelle. Olemme pieni talous ja riippuvaisia siitä, mitä ulkopuolella tapahtuu, Obstbaum sanoo.
Suomalaisasiantuntija: Kiinan talous on yhä kysymysmerkki
Kiinan avautuminen voi vauhdittaa Suomen taloutta niin ikään vientimarkkinoiden piristymisen kautta. Suoraa vientiä Suomella on Kiinaan vain vähän, mutta jättitaloutena Kiinalla on suuri merkitys koko maailmantaloudelle ja Suomelle tärkeämpien vientimarkkinoiden kasvulle.
Laboren Kiema toteaa, että Suomelle Kiinan merkitys on silti pienempi kuin energian hinnalla.
Obstbaum sanoo, että Kiinan koronasulkujen avautumisesta odotettavaa talouden piristymistä ei voi vielä pitää varmana.
– Kasvua hidastavia tekijöitä on paljon muitakin. Esimerkiksi Kiinan suuriin investointeihin perustunut kasvumalli on ollut muuttumassa jo pitkään.
Kuten Euroopassa nähtiin, koronamääräysten höllentäminen ei myöskään välttämättä johda talouden nopeaan avautumiseen. Ihmiset saattavat rajoittaa liikkumistaan myös vapaaehtoisesti taudin pelossa.
Jos Kiinan talous taas lähtee vauhtiin voimalla, se tarkoittaa myös suurempaa energian kysyntää – ja siitä seuraavaa hinnannousua.
Voiko taantuman julistaa perutuksi?
Obstbaum toteaa ettei sinällään ole oleellista, onko talous teknisesti taantumassa. Olennaisempaa on katsoa, miltä talouskasvu näyttää isossa kuvassa, kuten vuositasolla.
Talouden sanotaan olevan taantumassa, jos talous supistuu kahtena perättäisenä vuosineljänneksenä.
– Sillä ei ole kovin suurta merkitystä, onko talous juuri perättäisillä vuosineljänneksillä aavistuksen miinuksella tai hieman nollan yläpuolella.
Jos taantuma tuleekin, siitä odotetaan lyhyttä. Esimerkiksi Suomen Pankki ennustaa, että jo vuoden lopulla talous alkaa taas kasvaa. Vuositasolla talous olisi supistumassa puoli prosenttia.
– Minusta ei näytä siltä, että nämä tuoreimmat tiedot antaisivat vielä aihetta tarkentaa ennustetta, Obstbaum sanoo.
Video: Tautiaalto voi rajoittaa Kiinan talouden avautumista, vaikka rajoitukset poistettiin